Silmälasit
Wikipedia
Silmälasit ovat kehyksen ja linssien muodostama apulaite, jota pidetään silmien edessä. Joskus silmälaseja pidetään ainoastaan esteettisistä syistä, mutta normaalisti silmälasien tehtävä on auttaa taittovikaista henkilöä näkemään paremmin. Tällaisia silmälaseja kutsutaan usein "plus-" ja "miinuslaseiksi". "Pluslasit" auttavat näkemään lähelle, niitä kutsutaan usein "lukulaseiksi" ja niiden tarve liittyy usein ikääntymiseen. "Miinuslaseilla" puolestaan parannetaan kauemmaksi näkemistä. Lisäksi silmälasien linssit saattavat olla kaksitehoiset. Tällöin linssin ylempi osa on "miinusta" ja alempi puolikas "plussaa".
Silmälasien voimakkuus ilmaistaan dioptreina, joka kertoo, kuinka kaukana linssistä sen polttopiste on. Miinuslasit ovat koveria ja niiden valepolttopiste on linssin edessä, pluslasit ovat kuperia ("suurennuslasit") ja niiden polttopiste on linssin takana.
Erilaisia hajataittoisuusvikoja voidaan myös korjata silmälaseilla. Niin ikään mykiöleikkausten jälkitiloissa esimerkiksi harmaakaihin yhteydessä lasit ovat korvaamattomat.
Alun perin silmälasien linssit oli tehty lasista, mutta nykyään ne tehdään pääosin muovista. Muovilinsseillä on useita etuja lasisiin verrattuna: ne ovat kevyempiä eivätkä rikkoonnu yhtä helposti.
Näköä parantavien silmälasien lisäksi on olemassa häikäisyltä suojaavia aurinkolaseja sekä silmiä suojaavia suojalaseja työ- ja harrastekäyttöön. Lisäksi silmälaseja tarvitsevat voivat teettää mm. aurinko- ja uimalaseja vahvuuksilla, mikä tarkoittaa, että linssi toimii kuten tavallisissä silmälaseissa.
Silmälasit keksittiin Pohjois-Italiassa todennäköisesti 1280-luvulla. Alkuperäinen keksijä on jäänyt tuntemattomaksi, mutta arvellaan, että ne olisivat lähtöisin arabeilta (kts. arabimaailma), joilla saattoi olla suurennuslaseja jo 1100-luvulla.
