Sotaorpo

Wikipedia

Sotaorpo on henkilö joka lapsena on sodan johdosta menettänyt huoltajansa, useimmiten isänsä.

Sisällysluettelo

1 Suomen sisällissota
2 Toinen maailmansota
3 Sotaorvot nyt
4 Kirjallisuutta

[muokkaa] Suomen sisällissota

Vuoden 1918 sisällissota jätti jälkeensä noin 20 000 huoltajansa menettänyttä lasta. Näistä noin 90% oli punaisten puolella taistelleiden lapsia. Täysin orvoiksi jäi toistatuhatta lasta. Valtio rahoitti sotaorpojen huoltoa, mutta avun piirissä oli vain noin puolet sotaorvoista, koska varsinkin työväenliike sekä eräät punaorpojen äidit eivät halunneet turvautua apuun. Punaisen puolen perheet olivat köyhempiä kuin valkoisen. Kuitenkin noin puolet valkoistenkin perheistä luokiteltiin köyhiksi. Valkoisen puolen orvoille myönnettiin valtion eläke, sen sijaan punaorpoja avustettiin köyhäinhoidon kautta.

[muokkaa] Toinen maailmansota

Vuosien 1939–1945 taisteluissa Suomi menetti noin 90 000 miestä. Heiltä jäi noin 30 000 sotaleskeä ja yli 30 000 sotaorpoa. Valtiolta nämä sotaorvot saivat huoltoeläkkeen ja yhteiskunta tuki myös koulutusta. Tärkeä tukija oli sotaleskien perustama Kaatuneitten Omaisten Liitto, joka järjesti esimerkiksi kesäleirejä sotaorvoille. Toisaalta taloudellinen apu ei pystynyt korvaamaan isän menettämisen aiheuttamaa kaipuuta, ja moni sotaorpo joutui elämään ilman aikuisen antamaa turvaa, sillä huoltajan kaatumisen aiheuttaman taloudellisen ja henkisen taakan alla äiditkin saattoivat etääntyä lapsistaan. Lapsuus- ja nuoruusvuosinaan sotaorvot eivät juuri puhuneet sotaorpoudestaan eivätkä myöhemminkään.

[muokkaa] Sotaorvot nyt

Vasta nyt 2000-luvulla kun sotaorvot ovat jo eläkeiässä, lapsuuden muistot ja isättömyyden traumat ovat tulleet yhä enemmän esiin. On tullut tarve tavata kohtalotovereita, keskustella koetusta ja järjestäytyä. Ensimmäinen paikallisyhdistys perustettiin Lahteen vuonna 1999, sen jälkeen Jyväskylään ja Kymenlaaksoon. Nykyään paikallisyhdistykset kattavat koko maan ja ovat liittyneet Kaatuneitten Omaisten Liittoon. Sotaorpojen kohtaloita valottavat 2000-luvulla ilmestyneet muistelmateokset, joita ovat julkaisseet sekä kustannusosakeyhtiöt että paikallisyhdistykset omakustanteina.