Sukupolvenvuorottelu
Wikipedia
Sukupolvenvuorottelu on biologiassa eräiden eliöiden elinkaareen liittyvä ilmiö, jossa jokainen sukupolvi koostuu kahdesta itsenäisestä yksilöstä, joista toinen lisääntyy suvuttomasti ja toinen suvullisesti. Ilmiö on ominainen kaikille sanikkaisille, sammalille, eräille leville ja eläimistä muun muassa lehtikirvoille ja vesikirpuille.
[muokkaa] Sanikkaiset
Normaalisti havaitsemamme sanikkaisiin kuuluvat kasviyksilöt ovat kaikki sporofyyttejä, itiöitä tuottavia suvuttoman polven edustajia. Meioosin avulla syntyvät itiöt leviävät ympäristöön ja niistä kasvaa suvullisen polven yksilöitä eli gametofyyttejä, joita sanikkaisten tapauksessa kutsutaan alkeisvarsikoiksi eli protallioiksi. Alkeisvarsikko on sekovartinen, lehtivihreällinen, vain muutaman millimetrin levyinen ja yhden solukerroksen paksuinen levy, joka juurtumahapsillaan kiinnittyy alustaansa. Se muodostaa usein symbioosin sienijuuren kanssa. Se sisältää siittiö- ja munapesäkkeet, ja kosteuden turvin siittiöt uivat munasoluihin hedelmöityksen aikaansaamiseksi. Tämän jälkeen uusi sporofyytti alkaa kasvaa alkiosta, ja alkeisvarsikko lakastuu pois.
[muokkaa] Levät
Levillä sukupolvenvuorottelu ei ole yhtä selkeää, ja vuorottelun kaksi eri vaihetta saattavat olla hyvinkin itsenäisiä sukupolvia. Niitä leviä, joilla eri vaiheiden yksilöt poikkeavat selvästi toisistaan kutsutaan heteromorfisiksi, ja isomorfisia ovat puolestaan useimmat punalevät, monet viherlevät ja muutamat ruskolevät, joilla vaiheet ovat samankaltaiset.
[muokkaa] Eläimet
Lehtikirvoilla ensimmäinen polvi lisääntyy suvullisesti hedelmöitettyjen munien välityksellä ja toinen taas suvuttomasti (neitseellisesti) hedelmöittymättömien munien avulla. Vesikirpuilla suvullista lisääntymistä tapahtuu lähinnä syksyisin, jolloin esiintyy myös koiraspuolisia yksilöitä. Muulloin lisääntyminen tapahtuu ainoastaan suvuttomasti.
