Keskustelu:Suomen suuriruhtinaskunta

Wikipedia

Tämä artikkeli oli suositeltu sivu, mutta artikkeli menetti statuksensa äänestyksessä. Artikkelin statuksen poistoäänestys on arkistoitu.

onko nyt ihan varma tuo vuosiluku 1518, vai sähelsikö joku numerot nurinpäin ja pitäisi olla 1581

Aargh. Eikö tuo kasa lillukanvarsia joka hemmetin armeijaosastoista joutaisi ihan omaksi artikkelikseen. En nyt ryhdy ehdottelemaan sille nimeä, kun tässä ärtyneisyyden tilassa ehdottaisin kuitenkin jotain painokelvotonta...

• 1902 Miten suomen ja ruotsin kieli jäivät venäjän kielelle alisteiksiksi? (IP:81.175.155.207)

Viitannee asetuksiin: "18/1902 Asetus venäjänkielen käyttämisestä toimituskirjoissa, joita antavat Suomen viranomaiset" ja "18/1902 Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa" [1], joista Suomalaisuuden liitto on todennut "1902. (19.6.) Määrättiin suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä. Tuomioistuimen ja viranomaisen, jonka virka-alue käsitti yhden tai useampia pöytäkirjakieleltään yksikielisiä kuntia, oli käytettävä tätä kieltä. Jos virka-alueeseen kuului molemmankielisiä kuntia, oli käytettävä kuntien enemmistön pöytäkirjakieltä. Ylemmän tuomioistuimen oli käytettävä sitä kieltä, jota alempi oikeus tai viranomainen oli käyttänyt. (Vasta tällä asetuksella suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kanssa Suomessa). Keisari määräsi, että asetuskokoelmassa venäjänkielinen teksti julkaistiin ns. alkutekstinä sekä suomen ja ruotsinkieliset versiot käännöksinä." [2] Tuohan oli ensimmäistä sortokautta. Kielikysymyksestä voisi kirjoittaa vielä enemmänkin... --Mikko Paananen 19:56 syys 10, 2004 (UTC)

Sisällysluettelo 1 Harhaanjohtava kartta 1.1 Radat näkyviin 2 Vaakuna 3 Lippu 4 Juhana III ja Suomen suuriruhtinaskunta 5 Vertaisarvionti II 5.1 Suomen suuriruhtinaskunta 6 Vaakunasta jälleen

[muokkaa] Harhaanjohtava kartta

Kartta perustuu nykyaikaiseen karttaan, jossa Suomen rajat on piirretty uusiksi. Karttaan on merkitty kuitenkin kaupunkeja, jotka ovat uudempia kuin Suomen suuriruhtinaskunta. Voisiko joku poistaa nämä kaupungit tai löytyisikö joku esim. seuraavista alkuperäisen kartan?

http://www.csc.fi/karttakokoelmat/fkk/ http://www.finst.ee/images/Fredrikson00.jpg http://www.histdoc.net/uscha/index.html http://www.histdoc.net/historia/historia.html

Jos viitsit tässä listata ne kaupungit mitkä pitäisi poistaa/vaihtaa/lisätä niin joku voi sen varmasti tehdä. -- Jniemenmaa 3. elokuuta 2005 kello 10:59:08 (UTC)

Joensuun kaupunki perustettiin Joensuu-kylän paikalle suuriruhtinaskunnan aikana. Lahti kasvoi merkittäväksi vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun sinne asutettiin karjalaisevakkoja. En ole kuitenkaan alkuperäisen kommentin laittaja, ja joku voi tietää enemmän Tuohirulla 3. elokuuta 2005 kello 11:02:50 (UTC)

Kommentti oli minun. Huomasin, että poistettavien kaupunkien valinta ei ole helppoa. Esittääkö kartta aluetta aikakauden alussa vai lopussa? Koon mukaanko kaupungit valitaan? Lahti ainakin lähtisi pois, samoin Varkaus. Tampere oli 1800-luvun alussa vielä pieni kylä, Ivalo on pieni kylä nykyäänkin. Nikke 3. elokuuta 2005 kello 11:28:21 (UTC)

Öö, miksi niitä kaupunkeja yleensä pitää poistaa? Lahti sentään oli jakson loppupuolella kaupunki eikä aivan turhakaan sellainen. Samaa ei voi sanoa esim. Rovaniemestä, josta tuli kaupunki sotien jälkeen. --ML 3. elokuuta 2005 kello 11:31:47 (UTC)

Jos kartan on tarkoitus esittää Suomen suuriruhtinaskuntaa, on vähän hassua, jos siinä on kaupunkeja, joita ei ollut tuolloin olemassa. Nikke 3. elokuuta 2005 kello 11:39:29 (UTC)

Kyllä ne olemassa olivat (enimmäkseen), tarkoitat varmaan etteivät ne vielä olleet kaupunkeja? Missä sanotaan, että pitäisi olla, kunhan nyt ovat jotain paikkoja. Esim Ivalo ei ole kaupunki vieläkään. Toisaalta jos ei-kaupunkit otetaan pois, miksi 1905 kaupunkioikeudet saanut Lahti pitää poistaa? --ML 3. elokuuta 2005 kello 13:00:21 (UTC)

1855–1917 Vaasa oli Nikolainkaupunki. Rovaniemi ei noiden vanhojen karttojen mukaan ollut mikään iso paikka. -- Jniemenmaa 3. elokuuta 2005 kello 11:38:07 (UTC)

Jos valitaan vuodeksi 1917 niin muutoksia olisivat (lisätkää omanne tähän):

• Joensuu pois
• Lahti pois
• Varkaus pois
• Ivalo pois
• Rovaniemi pois
• Vaasa -> Nikolainkaupunki

Jotta karttaan saataisiin joku logiikka, niin miten olisi silloisten kaupunkien, ja vain niiden, merkitseminen? Tällöin esim. mainitut muutokset Lahtea lukuunottamatta kävisivät. --ML 3. elokuuta 2005 kello 13:02:27 (UTC)

OK. Pitäisikö joitain kaupunkeja lisätä? -- Jniemenmaa 3. elokuuta 2005 kello 13:12:01 (UTC)

Ups, Joensuu myös yliviivattu, sekin on perustettu suuriruhtinaskunnan aikaan. Puuttuuhan noita vaikka kuinka paljon, kaikenlaista vähäpätöistä kristiinankaupunkia, pietarsaarta ja porvoota. Idea kaikkien kaupunkien listaamisesta ei tarkemmin ajatellen ollut kovin hyvä. Miten olisi toinen ehdotus, vain niiden kaupunkien mainitseminen, jotka on perustettu suuriruhtinaskunnan aikana (niistä puuttuu ainakin Jyväskylä)? Se voisi olla informaatiosisällölisestikin fiksuin ratkaisu. Jos taas mitään loogista periaatetta ei keksitä, kartta voi varmaan olla vaikka tuollaisenaan.--ML 3. elokuuta 2005 kello 13:20:15 (UTC)

Hämeenlinna oli tuohon aikaan huomattavasti nykyistä tärkeämpi kaupunki. --thule 1. kesäkuuta 2006 kello 22.01 (UTC)

[muokkaa] Radat näkyviin

Kaupungeista viis, ruhtinaskunnan kartassa tulisi näkyä rautatieverkko ja tärkeimmät risteysasemat. (Olivat ne kaupunkeja tai ei.) Lisäksi vesistöt ja kanavat ovat tärkeitä. -- Petri Krohn 7. kesäkuuta 2006 kello 04.42 (UTC)

Kyllä. Erityisen tärkeää tämä on siksi, että sisällissodan rintamalinjat määräytyivät rataverkkoa noudatellen. --M. Porcius Cato 28. elokuuta 2006 kello 12.28 (UTC)

[muokkaa] Vaakuna

Höpsistä pussiin! Tuo vaakuna on ihan päin mäntyä: on yhdistetty vuonna 1978(!) vahvistettu valtionvaakuna ja suuriruhtinaskunnan kruunu...! Johan tuo pitäisi nähdä piirrosjäljestäkin, että tässä ei olla autonomian aikaisen autenttisen vaakunan jäljillä vähääkään...! Skarabe (keskustelu – muokkaukset)

Missä olisi kuva alkuperäisestä? -tKahkonen 1. kesäkuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Ei se nyt "päin mäntyä" ole. Vaakunan määritelmä on koko ajan pysynyt samana ja heraldisen käytännön mukaan se on silloin oikea. Tuona aikana tosi vaakuna käytännössä piirrettiin hyvinkin erinäköiseksi, jopa virheellisesti niin, että leijona piti tassussaan sapelia alaspäin ("idän" polkeminen ei oikein sopinut Venäjään kuuluvalle valtiolle). Siinä mielessä vaakuna on anakronistinen että piirrostyyli on nykyaikainen, mutta toisaalta muidenkin vanhojen vaakunoiden kohdalla on esitetty nykytyyliin piirretty vaakuna. --thule 1. kesäkuuta 2006 kello 22.00 (UTC)

Venäläisessä Wikipediassa näyttää olevan ihan kelvollinen suuri valtakunnan vaakuna. --thule 1. kesäkuuta 2006 kello 22.04 (UTC)

"Kustaa Vaasan hautamuistomerkistä oleva Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna vuodelta 1591" näyttää artikkelin versiolta kun taas "Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Etsaus ja kaiverrus, Johan van der Aveleen v. 1712 Elias Brennerin mukaan" näyttää ru-wikin vaakunalta. -tKahkonen 1. kesäkuuta 2006 kello 22.09 (UTC)

Totta, alkuperäinen on Uppsalan tuomiokirkkossa, Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. Yritin viime syksyllä ottaa siitä valokuvan, mutta huono valaistus ja surkea halpis-digikamera johtivat siihen, että kuvat epäonnistuivat. Petri Krohn 19. maaliskuuta 2007 kello 16.58 (UTC)

[muokkaa] Lippu

Alkuun Suomessa käytettiin kauppalippuna sini- puna- ja valkopohjaisia kankaita, jossa Venäjän lippu oli yläkulmassa sekä kahdennettuja ja kolmennettuja Venäjän lippuja. Sininen oli suosituin kunnes 1821 lipuksi määrättiin Venäjän lippu. --thule 1. kesäkuuta 2006 kello 22.25 (UTC)

Mielestäni on hiukan harhaanjohtavaa laittaa tuo sinipohjainen lippu tuohon tietolaatikkoon. Se oli käytössä vain niin vähän aikaa. Tietolaatikko ilman lippua oli parempi. Sen sijaan lippu asiasta voisi kyllä hyvin oman osioon artikkeliin lisätä, ja siinä yhteydessä esitellä kuvin eri käytössä olleita lippuja. --Trainthh 1. kesäkuuta 2006 kello 23.04 (UTC)

[muokkaa] Juhana III ja Suomen suuriruhtinaskunta

Artikkeli väittää edelleen, [3] että Suomen suuriruhtinaskunta -nimitystä käytettiin Ruotsinvallan aikana. Epäilen vahvasti, ja vaadin referenssejä. Suomen ruhtinaskunnalla oli kyllä vaakuna ja Ruotsin kuningas käytti (joskus) Suomen suuriruhtinaan arvonimeä muiden hallitsijatitteleittensä ohella. Kyseenalaista on kuitenkin esiintyykä sanamuoto Suomen suuriruhtinaskunta missään dokumentissä. Mitään valtiota tai edes sen ydintä ei ollut. Pikemminkin vaakunoilla ja arvonimillä oli on puhtaasti heraldinen merkitys.

Vaikuttaa siltä, että Juhana III:n korostamien on osa pakkoruotsin vastustajien kampaniaa. Halutaan luoda Suomelle myyttistä menneisyytää Ruotsista erillisenä valtakuntana ja kansallisuutena. Samaan sarjaan kuuluvat Suomen kuninkaat. -- Petri Krohn 7. kesäkuuta 2006 kello 04.37 (UTC)

Mitä tekemistä ruotsin vapaaehtoisuuden puolustamisella ja halulla "luoda Suomelle myyttistä menneisyytää Ruotsista erillisenä valtakuntana ja kansallisuutena" on keskenään? Yritätkö selittää, että Suomessa on tai pitäisi olla pakkoruotsi nyt 2000-luvulla sen vuoksi, että Suomella ei ollut "menneisyyttä Ruotsista erillisenä valtakuntana ja kansallisuutena"? Tai toisin nähtynä, jos tuollainen menneisyys löytyisi, olisiko pakkoruotsi mielestäsi silloin aiheetoon? Tuohirulla 7. kesäkuuta 2006 kello 07.52 (UTC)

Eeh, tästä ei kai tarvitse kiistellä täällä=). Petri Krohnin taholta oli ehkä hieman epäkohteliasta ruveta spekuloimaan artikkelin muiden muokkaajien mielipiteillä. Pitäydytään asiassa eli artikkelin sisällössä. (Tämän kommentin jätti pakkoruotsia vastustava, mutta enimmäkseen ruotsinkielisiä kirjoja lukeva Ruotsin, suomenruotsalaisuuden ja Suomen historian ystävä).217.112.242.181 7. kesäkuuta 2006 kello 07.57 (UTC)

Käsittääkseni tuota Suomen suuriruhtinaskunta -nimeä kyllä käytettiin jo Ruotsin vallan ajalla satunnaisesti erilaisissa yhteyksissä, mutta se oli todellakin vain komealta kalskahtava tyhjä nimi, joka perustui hallitsijan mahtipontiseen titulatuuriin. On totta, että suuriruhtinaskuntaa ei vielä Ruotsin vallan ajalla ollut minkäänlaisena hallinnollisena yksikkönä tai samaistumisen kohteena.217.112.242.181 7. kesäkuuta 2006 kello 07.41 (UTC)

[muokkaa] Vertaisarvionti II

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 13. elokuuta - 27. elokuuta 2006

[muokkaa] Suomen suuriruhtinaskunta

Ollut suositeltu artikkeli (7. heinäkuuta 2004 lähtien), mutta nähdäkseni ei täytä enää ss-kriteerejä. Etenkin kultuuri puuttuu ja se on suuri miinus kun kyse on aikakauteen osuvasta Suomen taiteen kultakaudesta. Luotiino Suomen valtio 1089 vai korotettiinko Suomi vain kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Eli moiset virheet pitäisi aiankin korjata. --Alexius Manfelt 13. elokuuta 2006 kello 09.29 (UTC)

Tekstiä ainakin voisi saada lisää. Lisäksi vähäiset ja puutteelliset lähteet. --Green Bonsai 13. elokuuta 2006 kello 09.33 (UTC)

Taloudestakin voisi kertoa jotakin. --Trainthh 14. elokuuta 2006 kello 05.16 (UTC)

Merkittävät; Yrjö Maunu Sprengtporten, Anjalan liitto, Liikkalan nootti, Keisaritar Elisabetin itsenäisyys tarjous ja suomalaisten valitsema kuningas 1743 (oli muuten Hollsteinin herttua Karl Peter Ulrik), puuttuvat artikkelista. Palaan asiaan--Seppoilmari-suomalainen 25. tammikuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

Kyllä Yrjö Maunu Sprengtporten toimet Suurruhtinaskuntaa valmisteltaessa ovat olleet Autonomiassa, merkittäviä. YMS oli ehkä kaikkein merkittävin henkilö mm. Suomen sodassa ja "perustuslain sunnittelija" jne. Hänestä pitäisi olla artikkelissa Suomen suurruhtinaskunta jotain positiivistakin (suomalaisten kannalta), ja nimenomaan ensin suunnittelussa mukana olleena ja sitten vasta tämä ruotsinmielinen ilmaisu "manpetturuus" Ruotsin kannalta. Suomalaiset eivät sellaista kaipaa, ainakaan jatkuvasti, sehän on jo ainakin kolmessa artikkelissa tuotu esiin.

Ainoa mikä artikkelista puuttuu on selvitys, miksi maanpetturuudesta puhutaan. Ko. ajan 1809-1810 maanpetturiksi mainitsijat aikalaiset, ovat ruotsinkielisiä ruotsinmielisiä, joilla oli virkavallan enemmistö Suomessa (suomenkielisiä virkamiehiä ei ollut montaa, kun Suomen kieli ei ollut em. väestönosan mielestä kelvollinen Suomessa). Vallan luisuminen venäläisille oli siis näiden mielestä maanpetturuutta. Se oli ruotsinkielisten ruotsinmielisten kannalta katkeraa koska , ei tiennyt mitä Venäjän valta tulee näille tekemään. Jos Y.M. Sprenkun maanpetturuus pitää jatkuvasti olla mukana niin olkoon, ja kun se on kerran Joonasl:n mielestä tärkeää, niin siitä vaan. Olenhan protestini ilmoittanut julkisuuteen ja perustelut--Seppoilmari-suomalainen 26. tammikuuta 2007 kello 09.25 (UTC)

[muokkaa] Vaakunasta jälleen

Milläs perusteella Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna on piirretty Venäjän keisarikunnan pienen vaakunan sisälle? Vanha kuva (nykyinen vaakuna + kruunu) ei ollut ihan tarkka, mutta silti parempi. Katsokaa Venäjän keisarikunnan suuri vaakuna: kuva. Alhaalla näätte Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunan. Tässä näyttäisi oleva se oikea. Kunhan joku vielä pystyisi tekemään sen paremassa muodossa. Uploadasin sen COmmonsiin, jos joku pystyisi parantamaan. Toisaalta tuossakin on hieman epätarkkuuksia verratuna Venäjän keisarikunna suureen vaakunaan..--Pudeo 19. maaliskuuta 2007 kello 16.44 (UTC)

Tässä .png kuvassa on ilmeisesti läpinäkyvä tausta. IE ei kuitenkaan osaa näyttää läpinäkyvää png:tä, vaan tausta näkyy harmaana. Pitäisikö kuitenkin käyttä .gif tiedostoa? Petri Krohn 19. maaliskuuta 2007 kello 17.27 (UTC)

Kyllä ainakin IE 7 näyttää läpinäkyvällä taustalla, mutta mitkään vanhemmat eivät kai näytä. Mutta mitä versiota Wikipedian sitten pitäisi virallisesti tukea? Kaippa IE 6-käyttäjät siihen seiskaan lopulta päivittelevät. --Pudeo 19. maaliskuuta 2007 kello 19.29 (UTC)

Sattumalta löysin Helmi-tietokannasta ruokalistasta tämän vaakunan melko isossa resoluutiossa, tosin vain punaisella piirettynä. Täällä. Ainakin näkyy muodot tarkasti, jos joku osaisi piirtää.. --Pudeo 7. huhtikuuta 2007 kello 22.04 (UTC)