Keskustelu:Suomenhevonen

Wikipedia

Mitä Lähteet-otsikon alla olevista linkeistä on oikeasti käytetty lähteinä? Ei varmaan kuvagallerioita ainakaan... --Hanna V 18. tammikuuta 2007 kello 09.48 (UTC)

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Aiemmin suurin osa noista sivuista oli otsikon "Aiheesta muualla" alla, sitten joku muutti ne "lähteiksi". Jos olisi aikaa ja energiaa, ryhtyisin sumplimaan tämänkin artikkelin varsinaisia lähteitä... -Niora 18. tammikuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Yritin setviä nyt noita linkkejä ja merkitsin ref-tageilla kohdat, joihin lähteet löytyivät. Osasta tekstiä lähteet jäivät puuttumaan. Kappaleen lopussa olevat lähdemerkinnät koskevat siis vain ko. kappaletta. Esim. peltotöiden ja pienhevosen välisestä pätkästä puuttuu lähde. Suurin osa lähdeluettelossa olleista sivuista ei liittynyt artikkelin tietoihin. Nyt olisi hyvä, jos jostain vielä löytyisi lähteet noihin loppuihinkin teksteihin, niin saataisiin lähdemerkinnät kattamaan koko artikkelia. :) --Hanna V 20. tammikuuta 2007 kello 11.37 (UTC)

Noista hevoskohtaisista linkeistä Sukupostiin vielä... Otin ne äsken pois, koska linkkien lisäämistä keskelle tekstiä ei suositella: linkit ulkoisiin www-sivuihin ovat tärkeä osa artikkelia, mutta ulkoisiin linkkeihin ei kannata viitata keskellä artikkelia. [1]. Ne tekevät artikkelin sekavaksi ja sekoittuvat lähdeviitteiden kanssa.--Hanna V 20. tammikuuta 2007 kello 13.36 (UTC)

Mjoo. Voisihan Sukuposti-linkit tietysti laittaa ihan ref-tageillakin, tosin välillä on kyseenalaista voiko Sukuposti-sivua katsoa lähteeksi, pikemminkin se on linkki "lisätietoja kaipaaville". Minusta ne kuitenkin antavat lukijalle hyvän lisätiedon lähteen. --Niora 20. tammikuuta 2007 kello 14.50 (UTC)

Laitoin nyt ne Sukuposti-linkit sitten kuitenkin viitteiksi, kyllä niistä ainakin useimmissa tapauksissa myös löytyy noita artikkelissa annettuja tietoja. Ups, itse asiassa taisin lisätä myös pari uutta viitettä mutta merkkasin muutoksen kuitenkin pieneksi. --Niora 20. tammikuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

[muokkaa] Historiasta

Mikä on suomalais-ugrilainen 14000 vuotta vanha kieli? Suomalais-ugrilainen kantakieli on vain 6000 vuotta vanha.

Niinhän sitä on kansakoulusta asti väitetty ja niinhän sitä sanotaan raamatun mukaan, että maailmakin luotiin vasta 6000 vuotta sitten. Näin minäkin alkujaan kuvittelin ja luulin, kunnes löysin toisenlaisen totuuden. Historiaan perehtymisen voit aloittaa vaikka täältä: http://pakana.150m.com/eurooppa.htm Siinä sivussa mainitaan myös, mistä kärrytkin on lähtöösin, tosin olen lukenut muutaman muunkin mielenkiintoisen ja jopa mahdollisen teorian veneestä, jonka alle laitettiin pyörät ja eteen juhta vetämään. Pidän jalaksilla liikkuvaa kulkupeliä kuitenkin vielä vanhempana keksintönä. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

En ole väittänyt, että puhumaan on ruvettu vasta 6000 vuotta sitten. Puhuin suomalais-ugrilaisesta kantakielestä. Sitä ennen on toki ollut muita kieliä. Ja luotan kyllä enemmän siihen, mitä yliopistossa opettavat kuin kaikkiin epämääräisiin sivustoihin, joita netti on pullollaan. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Jokaisella on omat tietolähteensä, osa perustuu kielitieteeseen, osa argeologiaan ja nykyisin osa perimään. Varsinkin jälkimmäisen yleistyessä, vanhat opitut tavat ja historiankirjoitus joutuu uuteen valoon, kuka tuli mistä ja minne meni vai menikö? Kalevi Wiik on esittänyt mielenkiintoisen tutkimuksen suomenkielestä. Toisaalta Italialainen mielipide on kiinnoistava ja suosittelen ehdottomasti lukemaan sen: Angela Marcantonio: Onko uralilaista kieliperhettä edes olemassa http://www.kaltio.fi/index.php?323 . Jättämällä huomioimatta myös muut mielipiteet, totuus jää kovin yksipuoliseksi ja omat aivot on siksi, että niillä osataan tehdä päätelmiä.

Mitkä ovat viralliset nimet Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentille ja Uudenmaan ja Hämeen rakuunarykmentille? Useilla nettisivuilla näkyy ainakin olevan Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentti. --Hanna V 16. helmikuuta 2007 kello 21.43 (UTC)

Rakuunarykmentti on nimenä nuorempaa perua ja välissä oli melkein satavuotta, ettei suomessa ollut minkäänlaista ratsastavaa joukko-osastoa. Esim.Uudemmaan ratsuväkirykmentti perustettiin Porvoossa ja siirrettiin Lappajärvelle Etelä-Pohjanmaalle poliisiosastoksi. Lähde: Perinnealbumi E-P 2 --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Et vastannut siihen mitä kysyin. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Uudenmaan ja Hämeenläänin rakuunarykmentti. Kuten varmaankin tiedät, Rakuunarykmentit astui Talvisodan aikana alas hevosten selästä ja hevosen tilalle tuli polkupyörä. Nimi säilyi vielä, muistaakseni 1990 luvulle asti ja tämän jälkeen ne ovat toimineet perinnekiltoina. Samoin puollustusministeri Elisabet Rhenin aikana, lakkautettiin Niinisalossa toiminut hevosvetoinen tykistö, senkin toiminta on pyritty turvaamaan perinnekillan muodossa.

Nykyisin: Hämeen Eskadroona/Ratsumieskilta ry ja Rakuunakilta ry.

Uudenmaan Eskadroona, Reserviratsastajat ry, Ratsumieskilta ry Helsingin Eskadroona Uusimaa, Ratsumieskilta ry / Hämeen Eskadroona ry, Pirkanmaa Ratsumieskilta ry / Joensuun Eskadroona, Pohjois-Karjala Ratsumieskilta ry / Kangasalan Eskadroona, Pirkanmaa Ratsumieskilta ry / Keski-Suomen Eskadroona, Keski-Suomi Ratsumieskilta ry / Kouvolan Eskadroona, Kymenlaakso Ratsumieskilta ry / Lahden Eskadroona,Päijät-Häme Ratsumieskilta ry / Lappeenrannan Eskadroona, Etelä-Karjala Ratsumieskilta ry / Lempäälän seudun Eskadroona, Pirkanmaa Hakkapeliittayhdistys ry / Uusimaa

Linkit voit etsiä itse.

Kun kerran aihe sinua kiinnostaa, voit aloittaa Sigtunan hävityksestä:

Sigtunan hävitys Nuijasota Linnaleirit Ruotsalaisten sodat Suomen sotaväki Suomen ratsuväen synty

--MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Tähän keskusteluun kuulumaton kappale siirretty sivulle Keskustelu:Luokki. --Hanna V 17. helmikuuta 2007 kello 12.30 (UTC)

---

Jos artikkeli käsittelee hevosrotua, jonka jalostaminen aloitettiin sata vuotta sitten, mitä mieltä on kertoa ummet ja lammet hevosen historiasta Suomessa? Tekisi mieli poistaa tuo historiaosio kokonaan, varsinkin kun se tuntuu olevan täynnä virheitäkin. --ML 16. helmikuuta 2007 kello 21.52 (UTC)

Siis olet sitä mieltä että suomalaisen hevosen eli nykyisin suomenhevosen historian pituus on vain satavuotta? Ei kantakirjan sulkeminen tarkoita sitä, että hevosrotu on juuri tuon ikäinen. Mietippä , jo kivikauden aikana suomessa oli hevonen kotieläimenä ja voit kyllä käydä katsomassa kansallismuseossa 3500 vuotta vanhoja, Vöyriltä löytyneitä nahkakuolaimia. Tuo jo osittaa, että joku liikkui täällä hevosella. Pronssikaudelta olevia kuolaimia olen nähnyt "Suomenhevonen" näyttelyssä v.1989. Löydöksiä niistä on tehty suomessa useita. Joku jossakin myös väitti, että hevonen olisi tullut suomeen vasta viikinki aikana, no roskaa koko viikinki satukin on, romanttisoituja roistoja ja ryöväreitä enemmänkin. Suomenhevosen historia on alkanut paljon aikaisemmin ennen nykyisen kantakirjahevosen muotoutumista. Poistin tuon historiaosuuden ja laitan sen uutena artikkelina toisaalle. Ehkäpä parempi niin jo selkeydenkin kannalta, että erotetaan nykyisyys ja menneisyys. Tämä "virheellinen" aineisto on tehty alunperin Suomenhevonen näyttelyyn ja tekijänä on ammaneussi Heikki Laakso työskennellessään v.1988-89 E-P Maakuntamuseossa. Hän on ilmeisemmin käyttänyt maakuntamuseon kirjastoa ja siellä mm. Läänineläinlääkäri Fabritiuksen, Kustaa Vilkunan ym. kirjoituksia. Lähteenä voin vain viitata Heikin kirjoittamaan aineistoon ja niihin, mitkä olen itse lisännyt pääasiassa E-P perinnealbumista. Muuten, tiesitkö että suomenhevonen on useimpiin lämmiverirotuihin verrattuna nopeampi. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Sikäli se kyllä liittyy, että ei rotu tyhjästä tule. En minäkään tosin ymmärrä, että pitääkö nuo kaikki hakkapeliittojen taistelut yms. selittää tässä artikkelissa. Ne lähteet olisivat myös ihan kivat. --Hanna V 16. helmikuuta 2007 kello 21.55 (UTC)

Aivan, hyvä hevosrotu ei ole tyhjästä tullut. Mutta kuten tuossa edellä jo mainitsin, erotetaan historia ja nykyisyys eri artikkeleihin. Hakkapeliitat on vähän sama asia kuin talvisota, erona vain se että suomalaisia kiikutettiin pitkin keski-eurooppaa ruotsalaisten sodissa. Mielenkiintoisinta siinä on se, että suomalaiset ratsastivat kun muualta koottu palkka-armeija oli jalkaväkeä. Myös Kuninkaan henkivartiostoon kuului ainoastaan suomalaisia ratsumiehiä (E-P perinnealbumi). --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Jätin tämän pois koska se ei tuohon aineistoon kuulu, mutta jotain samaa siinä on suomalaisiin Hakkapeliittoihin verrattaessa:

"Kielisukulaisemme Unkarilaiset valtasivat Tonavan ja Tiszan välisen alangon vuonna 896 paikkeilla. Kun ratsastavia Unkarilaisia tuli länteen heitä oli valtavia määriä, he tekivät olot koko Euroopassa epävarmoiksi hävittäen laajoja alueita Pohjois-Ranskaa ja Espanjaa myöden. Unkarilaisten taistelutaktiikka perustui johtajatammaan jota seurasi varahevoset, eteneminen oli nopeaa koska hevosia voitiin vaihtaa. Tällä tavalla joukot vaikuttivat suuremmilta ja myös sotilaiden ravinnon saanti oli turvattu, he joivat tammojen maitoa. Unkarilaiset käyttivät miekan ja keihään lisäksi aseena jousta, jolla he ampuivat erittäin tarkasti nuolia laukkaavan hevosen selästä. Samanlaista taistelumenetelmää käytti myös Avaarit 300 vuotta aikaisemmin ja 1200-luvun mongoliratsastaja Tsingis-kaani. (lähde Suuri hevoskirja / Johannes E. Flade)" --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 03.59 (UTC)

Hyvä kun et lisännyt, koska sen yhdistäminen olisi ollut yksi esimerkki omasta tutkimuksesta. Annettaisiin ymmärtää kuin kansan käyttämä hevonen liittyisi jotenkin tämän puhumaan kieleen. Hakkapeliitatkin olivat oikeastaan köyhälistöä ja sotaan tahtomattaan vedettyä tykinruokaa. Kuva sotasankareista joita pelättiin ympäri Euroopan, on myöhemmän kansallismielisen romantisoinnin tuote. Moinen ei kuitenkaan oikein kuuluisi tietosanakirjaan. Tuollaiset perinnealbumit eivät välttämättä ole hyviä lähteitä tänne juuri romantisoivan perusotteensa (ja mahdollisen muunkin epäluotettavuutensa) vuoksi. --ML 17. helmikuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

Tutkittua tietoa tuo on, on se sitten tietosanakirjassa tai perinnealbumissa. Historian kirjoitus vain muuttuu kulloisenkin tarkkailijan katsontakannan mukaan. Tästähän on viitteitä niinkin läheltä kuin edellisen eduskuntavaalien ajalta ja siitä seurannut jälkipuinti mainitakseni. Hakkapeliitat kuuluu olennaisena osana suomalaisten historiaa ja siitä on myös kerrottava jälkipolvillekin. Suomalaisten osuutta tietysti jälkikäteen paljolti romantisoidaan ja väritetään, kuten myös muiden kansallisuuksien, joten sen suhteen ei varmaankaan ole eroavaisuuksia. Siinä olet oikeassa, mutta tietoa ei saa silti pimittää, vaan tuoda julki se mitä tiedetän kulloisenakin hetkellä asiasta. Ratsuväki, taktiikka ja aseistus sivulla on kattava tietopaketti aiheesta kunhan malttaa lukea sen.

Muuten, en tiennyt että käytät lyhennettä "ML", olen pahoillani että aiheutin hämminkiä käyttämällä alussa samaa lyhennettä. --MLahti 17. helmikuuta 2007 kello 14.31 (UTC)