Suomalainen kansantanssi
Wikipedia
Suomalainen kansantanssiperinne on rikas, monipuolinen ja aidosti kansanomainen. Kansantanssi on Suomessa harrastuksena suosittu ja eri seuroissa on laskettu olevan jopa 30 000 harrastajaa. 1980-luvulla alkanut kansantanssin renessanssi ja sen traditioiden kriittinen tarkastelu ja radikaalitkin lähestymistavat ovat nostaneet kansantanssin arvostusta. Kansantanssin muuttuminen on hyväksyttävämpää, vaikka vaikutteita otetaan lähinnä modernista tanssista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustaa
Suomalaiset kansantanssit eli tanhut tulivat harrastuksena muodikkaiksi 1900-luvun alun naisvoimisteluliikkeen ja raittiusjärjestöjen työn myötä. Kansallisaatteen nostamana 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa annettiin keruukehoituksia kansanperinteeseemme. Elävää ja rikasta tanssiperinnettä saatiin kerätyksi kansainvälisesti verraten hyvin.
Suomalainen kansantanssi voidaan jakaa muutamiin toisistaan esteettisesti ja luonteeltaan poikkeaviin alueisiin:
- Itäiseen eli karjalaiseen perinteeseen
- Läntiseen eli suomenruotsalaiseen perinteeseen
- Muuhun Suomeen
Saamelaisista tansseista on tietoa hyvin vähän kolttien katrillia lukuun ottamatta.
Kansantanssiin kuuluu ryhmätansseja, jotka tanssitaan kuvioissa symmetriaa noudattaen, ja kansan paritansseja joissa variaatioiden rikkaus kukoistaa vapaan viennin avulla. Suomenruotsalaisessa ja karjalaisessa tanssiperinteessä improvisaatiolla on suurempi tila kuin muualla Suomessa.
Kansantanssiryhmät jakautuvat käytännössä sosiaalisiin ja esittäviin ryhmiin. Esittävien tarkoitus on luoda yleisölle elämys tai esitellä suomalaista kansanperinnettä. Sosiaaliset ryhmät taas ovat lähempänä kansantanssin alkuperäistä tarkoitusta: yhteistä hauskanpitoa. Työväen- ja kansalaisopistot sekä erilaiset keskusseurat tekevät arvokasta vanhus-, varhaisnuoriso- ja terveystyötä liikuttaessaan eri kansanryhmiä.
Kansantanssin ammattikoulutusta annetaan muun muassa Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, jossa voi suorittaa tanssinopettajan tutkinnon ja Tampereen konservatoriossa, jossa voi suorittaa tanssijan ammatillisen tutkinnon.
[muokkaa] Kansanparitansseja
- Polska: Piirissä, ketjussa tai pareittain tanssittava, useimmiten 3/4 tahtinen.
- Menuetti
- Masurkka: Yksi vanhimpia paritanssilajejamme
- Polkka: Suomalaisessa polkassa on paljon askelvariaatioita ja nostoja.
- Jenkka
- Sottiisi
- Hambo: Suomenruotsalainen kolmitahtinen hidas tanssi
- Håpsan
- Snåa
- Valssi: kansanparitansseista löytyy valssillekin kymmeniä askelvariantteja, jopa nostoja.
Kansantanssien määrittely ei ole selkeä: jotkut lukevat myös nykyisiä lavatansseja kuten humppa, tango ja foksi kansantansseihin.
[muokkaa] Kuviotanssityyppejä
- Katrilli: muistiinmerkitty useita, tanssitaan neliössä
- Poloneesi
- Karjalaiset kisat
- Röntyskä
- Purpuri: tanssisikermä
[muokkaa] Tärkeimpiä kansantanssitapahtumia Suomessa
- Pispalan Sottiisi, joka toinen vuosi kesäkuussa Tampereella
- Kaustinen Folk Music Festival, heinäkuussa
- Tanssimania, joka toinen syksy Tampereella
- Folklandia-festivaali, risteily tammikuun alussa Turusta Tukholmaan
- Hollo ja Martta, loka-marraskuussa Hollolassa
- Kihaus, heinäkuussa Rääkkylässä
- Zembalot, heinäkuussa Alavudella
- Jutajaiset, kesä-heinäkuussa Rovaniemellä
- Oriveden kansantanssikurssi, joulukuussa
- Kulttuurisavotta, toukokuussa Pohjois-Karjalassa
- Lasten Kalenat, kesällä Lappeenrannassa
[muokkaa] Tanssialan keskusjärjestöjä
[muokkaa] Tanssiryhmien luokittelu
Kansantanssijärjestöt luokittelevat ryhmiä säännöllisesti eri taitosarjoihin. Luokittelujen tavoitteena on muun muassa ryhmien kartoittaminen kansallisiin ja kansainvälisiin edustustehtäviin.
Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtakunnallisen aikuiskansantanssiryhmien luokittelussa 2007 yleisen sarjan kahteen ylimpään luokkaan arvioitiin seuraavat ryhmät: [1]
Mestaruusarja:
- Hannat ja Heikit (Hollola)
- Matit ja Maijat (Hollola)
- Siepakat (Saarenkylä, Rovaniemi)
Valiosarja:
- Katrilli (Helsinki)
- Kirjavat (Lappeenranta)
- Lipparit (Alavus)
- Motora (Joensuu)
- Petkele (Helsinki)
- Potpuri (Helsinki)
- Sorokoska (Tampere)
[muokkaa] Katso myös
- Kansanmusiikki
- Humppa
- tanssimusiikki
- Lavatanssi
[muokkaa] Suomalaisia kansantanssiryhmiä
- Kansantanssiryhmä Intikka, Kangasala
- Kasa, opiskelijoiden kansantanssi- ja paritanssiseura, toimii Espoossa ja Helsingissä
- Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Katrilli, Helsinki
- Motora, Joensuu
- Petkele, Helsinki
- Kansantanssiryhmä Rutistus, Helsinki
- Siepakat - kansantanssiryhmä Rovaniemen maalaiskunnasta
- Kansantanssiryhmä Sorokoska, Tampere
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kansantanssi.net Suomalainen kansantanssin historia, ilmiöt, tapahtumat, organisaatiot, yhdistystoiminta ja nykytila
- Tanssi.org Suomen tanssipalvelin, Kansantanssin askelikkoja, tanhuja, yhdistykset ja keskustelua
- kansantanssinyst.fi Suomalaisen kansantanssin ystävät
- folkdans.fi Finlands Svenska Folkdansring
- karjalainennuorisoliitto.fi Karjalainen nuorisoliitto
- setlementtiliitto.fi Setlementtiliitto
- danceinfo.fi Tanssin tiedotuskeskus
- teme.fi/sttl Suomen tanssitaiteilijain liitto
Kansantanssitapahtumien kotisivut
- Pispalan Sottiisi
- Kaustinen Folk Music Festival
- Tanssimania
- Folklandia-festivaali
- Hollo ja Martta
- Kihaus
- Zembalot
- Jutajaiset
- Oriveden kansantanssikurssi
- Kulttuurisavotta
- Lasten Kalenat
