Svetozar Marović
Wikipedia
Svetozar Marović (serb. Светозар Маровић, s. 31. maaliskuuta 1955, Kotor, Jugoslavia) oli Serbia ja Montenegron ainoa presidentti 7. maaliskuuta 2003 – 3. kesäkuuta 2006. Hänen kautensa päättyi Montenegron julistautuessa itsenäiseksi.
Marović suoritti oikeustieteen tutkinnon Titogradin yliopistolla. Hän on naimisissa Đina Prelevićin kanssa ja heillä on kaksi lasta.
Marović oli perustamassa Montenegron demokraattista sosialistipuoluetta (Demokratska partija socijalista Crne Gore), jonka edeltäjä oli Montenegron kommunistinen puolue. Marović valittiin 1990 Montenegron parlamenttiin ja toimi sen puhemiehenä kolme kautta.
Marović keksi 1990-luvun alussa moton: "Sota rauhan puolesta", jolla hän kuvasi ja oikeutti montenegron reserviläisten hyökkäystä Dubrovnikiin ja Konavleen 1991.
Vuonna 2001 entinen Montenegron presidentti Momir Bulatović syytti muistelmateoksessaan Pravila ćutanja Marovićia lahjusten ottamisesta öljyn ja tupakan salakuljetuksen jättämiseksi huomiotta.
Presidentiksi Marović valittiin heinäkuussa 2003 nelivuotiskaudelle Serbia ja Montenegron parlamentin valitsemana. Hän pyysi anteeksi Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisilta. Kroatian Stjepan Mesić vastasi anteeksipyyntöön omallaan, mutta kukaan Bosnian presidenttineuvostosta ei esittänyt vasta-anteeksipyyntöä.
Syyskuun alussa 2005 Serbian valtionvarainministeri Mlađan Dinkić kertoi lehdistökonferenssissa Marovićin solmineen Mile Dragićin puolustusvälinetarviketarvikkeiden valmistajan kanssa 296 miljoonan euron sopimuksen muun muassa 69 000 kypärän ja 60 000 luotiliivien toimittamisesta Serbia ja Montenegron 28 000 miehen asevoimille.
Hänen DSP-puolueensa kannatti Montenegron itsenäisyyttä ja Marović kampanjoi sen puolesta 2006. Kun 55,5 prosenttia äänesti 21. toukokuuta 2006 itsenäisyyden puolesta, Montenegro julistautui itsenäiseksi 3. kesäkuuta.
