Terijoen hallitus
Wikipedia
Terijoen hallitus eli Suomen Kansanhallitus (joskus myös Kuusisen hallitus) oli Neuvostoliiton talvisodan aikana perustama nukkehallitus, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2. joulukuuta 1939 solmineensa avunantosopimuksen. Terijoen hallituksesta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus. Nukkehallituksen johtoon valittiin suomalaisia kommunisteja, ja sen tarkoituksena oli hallita Neuvostoliiton talvisodassa valtaamille alueille perustettua nukkevaltiota, Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Hallitusta kutsuttiin Suomessa nimellä Terijoen hallitus ja sen päämiehenä toimi Otto Wille Kuusinen. Neuvostoliitto sälytti talvisodan aloittamissyyn Terijoen hallitukselle, koska se oli pyytänyt neuvostoliittolaisia "vapauttamaan Suomi sorrosta".
Terijoen hallitus ja Suomen kansanvaltainen tasavalta perustettiin lähinnä houkuttelemaan sosialisteja Suomen armeijan puolelta uuteen sosialistiseen Suomen valtioon. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa vain perustamansa nukkevaltion hallituksen ja sai näin ollen syyn olla neuvottelematta virallisen Suomen kanssa. Hallitus ei kuitenkaan johtanut mitään, ei ainuttakaan henkilöä tai asiaa Suomessa. Se ei myöskään johtanut mitään niistä resursseista, jotka Neuvostoliitto oli sille lähettänyt.
Stalin odotti Suomessa tapahtuvaa vallankumousta tai kansannousua tiedustelutietojensa perusteella. Ylipositiiviset tiedustelutiedot olivat antaneet väärän kuvan Suomen sisäpoliittisesta tilanteesta.
Hallituksen vaikutus oli lähinnä päinvastainen suomalaiskommunistien keskuudessa. Nukkehallituksen perustaminen sai vähänkin Neuvostoliittoa myötäilleet kommunistit Neuvostoliiton vastaisiksi ja vakuuttuneiksi Neuvostoliiton valloitushaluista.
Kun sitten venäläiset yrittivät tulla Rajajoen yli kuin omaan maahansa, oli heille tyrmistyttävä yllätys että suomalaiset ampuivat kovilla takaisin; ampujien joukossa oli satoja entisiä punakaartilaisia ja moninkertainen määrä näiden poikia, jotka olivat edellisinä vuosina saaneet kärsiä nahoissaan isiensä punakaartilaisuudesta - mutta nyt parinkymmenen vuoden vihanpito loppui kuin leikattuna kun tuli yhteinen vihollinen!
Terijoen hallituksen mahtipontiselle yleisjulistukselle naurettiin ja siitä tehtiin varmaan tuhansia sisällön täysin päälaelleen kääntäviä pilkkamuunnelmia, joten yritys muodostaa nukkehallitus epäonnistui täydellisesti, ja Terijoen hallitus lakkautettiin 12. maaliskuuta 1940 talvisodan päättyessä. Stalin oli käytännössä luopunut Terijoen hallituksen tukemisesta jo tammikuun lopussa 1940. Tämä seikka helpotti osaltaan Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvotteluita.
Terijoen hallituksella oli oma sanomalehti, armeija ja raha. Hallituksen armeija oli nimeltään "Suomen kansanarmeija", johon kuului suurimmillaan noin 18000 miestä. Nämä sotilaat olivat lähinnä pakkovärvättyjä karjalaisia, inkeriläisiä ja muita venäjänsuomalaisia.
"Kansanarmeijan" ainoaksi varsinaiseksi toimeksi jäi helmikuussa 1940 pidetty "voitonparaati" Leningradissa eli käytännössä lyhyt ajo kaupungilla muutamalla lipuin koristellulla kuorma-autolla - minkä jälkeen "armeija" hajotettiin.
[muokkaa] Hallituksen kokoonpano
| Ministeri | Tehtävissä |
|---|---|
| Puheenjohtaja ja ulkoasiainministeri Otto Wille Kuusinen |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Varapuheenjohtaja ja valtiovarainministeri Mauritz Rosenberg |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Puolustusministeri Akseli Anttila |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Sisäasiainministeri Tuure Lehén |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Maanviljelysministeri Armas Äikiä |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Valistusministeri Inkeri Lehtinen |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
| Karjalanasiain ministeri Paavo Prokkonen |
2.12.1939 – 12.3.1940 |
[muokkaa] Katso myös
- Talvisodan henki
- Osmo Jussila: Terijoen hallitus 1939 – 40. WSOY, 1985, ISBN 951-0126-86-1
- Nikolai Barysnikov Vladimir Barysnikov: Terijoen Hallitus, Johan Beckman Institute, 2001, ISBN 952-5412-03-2
- Heikkonen-Ojakoski-Väisänen: Suomen historian käännekohtia, Wsoy, 2003
