Tupamaros
Wikipedia
Tupamaros eli Movimiento de Liberación Nacional - Tupamaros (MLN-T; suom. kansallisen vapautuksen rintama) oli sissiliike, joka vaikutti Uruguayssa 1960- ja 1970-luvulla. Sen tärkein johtaja oli marxilainen Raúl Sendic (1926–1989). Vuonna 1989 Tupamaros liittyi Frente Amplio -koalitioon.
Liike sai nimensä inkakapinallisen Túpac Amaru II:n mukaan. Se aloitti toimintansa jakamalla varastettua ruokaa ja rahaa köyhille Montevideossa 1960-luvun alussa. Vuosikymmenen lopulla se siirtyi kidnappauksiin, "aseelliseen propagandaan" ja salamurhiin. Tupamarojen kaupunkisissi-taktiikkaan vaikutti etenkin Carlos Marighellan vuonna 1969 julkaistu Mini Manual do Guerrilheiro Urbano.
Se kaappasi mm. pankinjohtaja Pereyra Rebervelin ja Britannian lähettiläs Geoffrey Jacksonin, ja murhasi FBI-agentti Dan Mitrionen, joka koulututti eri maiden poliisivoimia kapinallisten vastaisissa taktiikoissa. Tupamarojen huippuaikaa olivat vuodet 1970 ja 1971, jolloin kidnapattuja pidettiin kansanvankiloissa (Cárcel del Pueblo). Vuonna 1971 106 sen jäsentä pakeni Montevideon Punta Carretan vankilasta. Presidentti Juan María Bordaberry ja häntä seurannut sotilasjuntta aloitti veriset vastatoimenpiteet ja 1972 Tupamaros oli heikentynyt merkittävästi. Sen merkittävimmät johtajat tuomittiin 12 vuoden vankeusrangaistuksiin.
Kun Uruguay palasi demokratiaan 1985 ja 1989 hyväksyttiin yleinen armahdus, Tupamarot muodostivat puolueen Movimiento de Participación Popular, joka on nykyisin suurin vasemmistolaisen Frente Amplio -koalition jäsenistä.
[muokkaa] Lähteet
- Tupamaros (Columbia Encyclopedia)
- Tupamaros Uprising (globalsecurity.org)