Turvakielto
Wikipedia
Turvakielto on väestötietolain 25§:n 4. momentin mukainen tietojenluovutuskielto, joka koskee vain henkilön kotikuntaa ja osoitteita. Henkilön muita tietoja turvakielto sen sijaan ei koske.
Turvakieltoa voi hakea kirjallisesti maistraatista, jos henkilö voi olettaa perustellusti oman tai perheensä turvallisuuden olevan vaarassa. Turvakielto on ensimmäisellä kerralla voimassa viisi vuotta ja sitä voidaan sen jälkeen jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Eniten turvakieltoa ovat hakeneet poliisit ja parisuhteesta eronneet naiset. Elokuussa 2006 turvakiellon piirissä oli noin 5000 henkilöä.
Turvakiellon saa ulotettua myös ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietoihin, jolloin ajoneuvon omistajan/haltijan nimi/osoitetietoja ei luovuteta.
Viranomaiset, jotka saavat virkatehtävää hoitaakseen turvakiellon suojaamat tiedot, saavat myös turvakiellosta tiedon, ja heillä on virkatehtävää hoitaessaan erityinen velvollisuus huolehtia ettei turvakiellon suojaamat tiedot pääse ulkopuolisten käsiin.
Turvakielto tulee yleensä voimaan koko perhettä koskevaksi, tosin se täytyy maistraatille osoitetussa turvakieltohakemuksessa erikseen pyytää.
