Upseeri

Wikipedia

Suomalaiset ammattiupseerit opiskelevat useita vuosia kadetteina. (SA-kuva)

Upseeri on armeijan tai muun sotilaallisesti organisoituneen järjestön päällystöön kuuluva sotilas/henkilö. Suomen puolustusvoimissa upseerien sotilasarvoja ovat vänrikki/aliluutnantti ja tätä ylemmät sotilasarvot aina kenraaliin/amiraaliin asti. Upseerit voidaan lisäksi jakaa nuorempiin upseereihin vänrikistä kapteeniin asti, esiupseereihin majurista everstiin asti sekä kenraaleihin. Näiden luokkien lisäksi on olemassa historiallinen yliluutnantin ja kapteenin sisältävä yliupseerin käsite. Joskus nuorempia upseereita kutsutaan myös komppaniaupseereiksi. Perusyksikön vääpeleistä taas käytetään nykyisin nimitystä yksikköupseeri.

Suomessa on tällä hetkellä kolmenlaisia upseereita: Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osastolta (entinen Kadettikoulu) valmistuneet ns. aktiivi- tai kadettiupseerit, erikoisupseerit ja reserviupseerit. Opistoupseerit eivät ole Yleisen palvelusohjesäännön mukaan upseereita vaan oma henkilöstöryhmänsä, vaikka heidän asemansa onkin monesti nuorten upseerien ja reserviupseerien yläpuolella.

Itsenäisyyden alkuaikoina oli paljon eritaustaisia upseeriryhmiä: Vanhan Suomen väen upseerit, Venäjän armeijan upseerit, kadettiupseerit, reservin upseerit, jääkäriupseerit ja muut Saksassa tai muissa länsivalloissa koulutuksensa saaneet upseerit.

[muokkaa] Asema

Upseerin tehtävä on toteuttaa hallinnon asettamia määräyksiä ja hänellä on usein valta päättää mm. sotilaallisten voimakeinojen käytöstä tehtävien suorittamiseksi.

Sotilasorganisaatiossa upseerit käyttävät ylintä käskyvaltaa ja heidän käskyjään toteuttavat aliupseerit ja miehistö. Suomessa jako upseerien, aliupseerien ja miehistön välillä ei ole niin jyrkkä kuin vaikkapa angloamerikkalaisessa sotilaskulttuurissa, jossa aikaisemmin upseerit olivat perinteisesti aatelisia tai muuten korkeammasta yhteiskuntaluokasta.

Kehittyneissä maissa upseerien sosiaalinen asema vastaa nykyään muuta virkamieskuntaa. Sen sijaan kehitysmaissa upseerikunta edustaa usein erästä yhteiskunnan parhaiten koulutetuista ja palkatuista ryhmistä, mikä entisestään lisää upseeriuran houkuttelevuutta ja arvostusta. Lisäksi upseerikunnan yhtenäinen koulutus ja usko omaan pyyteettömyyteensä antavat sille usein voimakkaan yhteishengen, joka saattaa tulla esille haluna vaikuttaa poliittisesti. Tämä saattaa johtaa sotilasvallankaappaukseen tai sen yrittämiseen. Kuuluisin tällaisen vallankaappauksen yritys lienee Venäjän dekabristikapina vuonna 1825.

[muokkaa] Koulutus

Tavallisesti upseerit opiskelevat sotatiedettä korkeakouluissa tai sotilasakatemioissa. Pitkästä koulutuksesta johtuen upseerit myös työskentelevät ammattisotilaina. Erikoisupseerit ovat saaneet koulutuksensa pääosin siviilissä ja työskentelevät koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Suomen puolustusvoimien kantahenkilökuntaan kuuluvien upseerien koulutuksesta vastaa Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa voi suorittaa sotatieteiden kandidaatin, maisterin tai tohtorin tutkinnon. Sotatieteiden kandidaattitutkinnon suoritus kestää noin kolme vuotta ja sillä saa kelpoisuuden nuoremman upseerin määräaikaiseen virkaan. Tämän jälkeen seuraa työelämäjakso nuoremman upseerin virassa luutnantin sotilasarvossa, joka kestää kolmesta neljään vuotta. Työelämäjakson jälkeen seuraavat kahden vuoden opinnot sotatieteen maisteriksi täydellä palkalla. Sotatieteen maisterit ylennetään yliluutnanteiksi.

Vuosina 2001–2006 oli mahdollista suorittaa Maanpuolustuskorkeakoulussa ainoastaan ensimmäisen vuoden opinnot eli upseerin perusopinnot, joiden suorittaminen antoi kelpoisuuden reserviupseerin määräaikaiseen virkaan. Nyt kyseinen koulutus on eriytetty muusta upseerikoulutuksesta omaksi kokonaisuudekseen, joka eroaa rakenteeltaan ensimmäisen vuoden opinnoista kadettikurssilla. Opinnot suorittaneet palvelevat joukko-osastoissa vänrikkeinä.

Aiemmin kadettikurssi kesti vain kahdesta kolmeen vuotta, mutta opintoja jatkettiin Taistelukoulussa ensin kapteenikurssilla ja sen jälkeen joko esiupseerikurssilla tai Sotakorkeakoulun yleisesikuntaupseerikurssilla. Nykyään upseeri komennetaan jonkin aikaa kapteeniksi ylentämisen jälkeen esiupseerikurssille Maanpuolustuskorkeakouluun. Kurssin parhaat voivat jatkaa yleisesikuntaupseerikurssilla. Tämä on edellytyksenä everstiluutnanttia korkeampiin sotilasarvoihin etenemiseen. Korkeimpiin tehtäviin suunnitellut upseerit suorittavat ylemmän päällystön kurssin ja ylimmän johdon kurssin, jotka valmistavat sotilaslääni- ja valtakunnallisen tason komentajatehtäviin. Yleisesikuntaupseeri- ja korkeimman johdon kursseille komennetaan myös erikoisupseereita.

Lisäksi Puolustusvoimat kouluttaa varusmiehistä tietyn määrän reserviupseereja, jotka vastaavat sodan aikana nuoremman upseerin tehtävistä perusyksiköissä sekä esikunnissa. Näiden upseerien koulutus tapahtuu Reserviupseerikoulussa sekä erillisillä reserviupseerikursseilla. Jatkokoulutus tapahtuu kertausharjoituksissa. Tietojaan ja taitojaan voi syventää myös Maanpuolustuskoulutus ry:n järjestämillä kursseilla. Vanhemmat reservinupseerit voidaan ylentää majurin arvoon ja sijoittaa sitä vastaavan sodan ajan tehtävän.