Valtion ja kunnan tehtävät
Wikipedia
Valtion hallintokoneiston päätehtävä on yhteiskuntajärjestelmän jatkuvuudesta huolehtiminen.
Suomessa valtiovalta kuuluu kansalle perustuslain (11.6.1999/731) 2 §:n mukaan. Eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Perustuslaki kumosi 17. päivänä heinäkuuta 1919 annetun Suomen Hallitusmuodon, joka nimestään huolimatta oli myös perustuslaki.
Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta, myös Suomen perustuslaki noudatti aiemmin tätä periaatetta. Nykyään Suomi on parlamentaarinen, eli eduskunta on muita tärkeämpi valtioelin.
Julkinen hallinto toimii hierarkkisesti järjestäytyneenä maantieteellisten alueiden pohjalta.
- Ylimmät valtioelimet muodostuvat eduskunnasta, tasavallan presidentistä ja valtioneuvostosta.
- Keskushallinnon tasoon kuuluvat valtioneuvosto, ministeriöt ja muut keskusyksiköt.
- Väliasteen hallinto koostuu lääninhallituksista ja toimialakohtaisesta aluehallinnosta (piirihallinto).
- Alimpana hallinnon tasona toimii valtion paikallishallinto sekä kunnat ja kuntayhtymät.
- Riippumaton tuomioistuinlaitos on osa julkista hallintoa
[muokkaa] Valtion tehtävät
(1900-luvun alussa Woodrow Willsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen
[muokkaa] Kunnan tehtävät
Kuntalaki 1§:
Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.
Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.
Kunnalle laissa säädettyjä tehtäviä liittyvät ainakin terveydenhuoltoon, perusopetukseen, päivähoitoon sekä sosiaalihuoltoon. Lisäksi esimerkiksi lastensuojelu, vanhusten-, vammaisten- ja päihdehuolto sekä toimeentulotuki kuuluvat kuntien toimintaan. Teknisellä puolella kunta huolehtii kaavoituksesta ja valvoo ympäristönkäyttöä. Myös teiden ja katujen ylläpito sekä pelastustoimi kuuluu kunnille. Vesi- jäte- ja energiahuollon toiminta on ollut perinteisesti kuntien hallussa, mutta nykyisin yksityiset markkinat ovat tulleet toimintaan. Kunta valvoo näiden toimintaa.
Sekä kunnan- että kaupunginvaltuuston edustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla.
[muokkaa] Kunnassa ylin päätösvalta on kunnanvaltuustolla
Kunnanvaltuuston tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella.
Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei.
Kuntalaisiin kohdistuvat järjestyssäännöt ovat sitovia määräyksiä, joita on noudatettava kunnan alueen sisäpuolella riippumatta siitä, onko kunnan jäsen vai ei - esimerkiksi palojärjestys, terveydenhoitojärjestys. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista.
Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.
Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali- , koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.
