Vasemmistolibertarismi
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Vasemmistolibertarismi on libertarismin vähemmän tunnettu suuntaus, joka on saanut vaikutteita georgismista sekä 1800-luvun anarkoindividualismista. Käsitteen vasemmistolibertarismi käyttö nykyisessä merkityksessä vakiintui vasta 1990-luvun loppuvuosina, mutta samantyyppisiä ajatuskulkuja on toisinaan esitetty koko libertarismin ja anarkismin historian ajan.lähde?
Keskeisenä perusteluna vasemmistolibertarismissa on, että huomattava osa historiallisesti kasautuneista omistuksista ei täytä niitä eettisesti oikeutetun yksityisomistuksen periaatteellisia ehtoja, joihin nojautuen libertarismi tai klassinen liberalismi yleisesti ottaen vaatii yksityiselle omistusoikeudelle poliittista koskemattomuutta. Käytännön politiikassa vasemmistolibertaristit saattavat näillä perusteilla lähestyä vasemmistoanarkismin individualistisempia virtauksia tai sosiaaliliberalismia - kannattaen kuitenkin periaatteellisesti libertarismin mukaista yksilönvapautta ja vapaata markkinataloutta niiltä osin kuin sen katsotaan täyttävän edellä mainitut ehdot.lähde?
Tämänhetkiseen vasemmistolibertaristiseen ajatteluun ovat vaikuttaneet kolme seuraavaa aatehistoriallista suuntausta:
- Mutualismi, joka muodostui osana 1800-luvun anarkoindividualismia ja jonka perustavoitteena oli valtiokapitalistisesti kasautuneen omistusjärjestelmän syrjäyttäminen työläisten ja kuluttajien välisellä vapaan vaihdannan järjestelmällä.
- Georgismi tai geoismi, joka poliittisena liikkeenä syntyi klassisen liberalistisen taloustieteilijä Henry Georgen esittämien maauudistusvaatimusten pohjalta.
- Agorismi, joka syntyi 1900-luvun lopun anarkokapitalistisen liikkeen sivuhaarana ja jonka suosittamana toimintatapana oli valtiokapitalististen rakenteiden ulkopuolella toimivan kapitalistisen vastatalouden rakentaminen.lähde?
Vasemmistolibertarismin kenttä on nykyisinkin melko hajanainen, mutta useimmat vasemmistolibertaristit kannattavat ainakin luonnonvarojen jättämistä tiukan libertaristisen yksityisomistusperiaatteen ulkopuolelle. Lisäksi vasemmistolibertaristit ovat taipuvaisia suhtautumaan kriittisesti immateriaalioikeuksien asemaan yksityisomaisuutena. Eräät tunnetut vasemmistolibertaristit, kuten belgialainen Philippe van Parijs, ovat näkyvästi ajaneet yleistä perustuloa vaihtoehdoksi sosiaalitukien viidakolle.
Kansainvälisesti tunnettuja vasemmistolibertaristeja ovat mm. liberalistit Peter Vallentyne, Hillel Steiner ja Michael Otsuka sekä mutualisti Kevin Carson.
Suomessa vasemmistolibertaristisia näkemyksiä ovat levittäneet muun muassa liberaalit yhteiskuntafilosofit Timo Andersson ja Janne Vainio sekä varhaisemmin nuorsuomalainen kirjailija Arvid Järnefelt, joka käänsi Henry Georgen teoksia suomeksi.lähde?
