Vehnäterrieri
Wikipedia
| Vehnäterrieri | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Irlanti |
| Määrä | |
| Rodun syntyaika | n. 1800 |
| Alkuperäinen käyttö | yleiskoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | 12–14 vuotta |
| Muita nimityksiä | vehnä, vehnis |
| FCI-luokitus | Ryhmä 3 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 16–19 kg |
| Säkäkorkeus | 45–50 cm |
| Väritys | vaaleasta vehnästä kullanpunaiseen |
Vehnäterrieri on irlantilainen, suurehko terrierirotu. Luonteeltaan se on älykäs, aktiivinen ja sosiaalinen. Vehnäterrieri sopii hyvin seura- tai harrastuskoiraksi. Alun perin se toimi monipuolisena maatilojen työkoirana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Vehnäterrieri on voimakasrakenteinen, kestävä, vankka ja korkeajalkainen terrieri. Säkäkorkeus on 45–50 cm ja paino noin 16–19 kg. Vehnäterrierejä on vaaleasta vehnänväristä aina kullanpunaiseen vivahteeseen. Aikuisessa koirassa ei saa olla mustaa rungossa, eikä se saa olla kokonaan valkoinen. Vehnäterrierit ovat syntyessään tummia, ja niillä on yleensä tumma tai musta naamio. Värin pitäisi puhdistua koiran kasvaessa aikuiseksi. Vehnäterrierin kirsu on musta.
[muokkaa] Turkki
Vehnäterrierin karvanlaatu on silkkinen ja pehmeä: karva laskeutuu laineikkaasti koiran kylkiä ja jalkoja pitkin alas. Turkki ei ole kuitenkaan pystyssä, kuten esimerkiksi villakoirilla. Pennun ja nuoren koiran karvanlaatu on erilainen ja muuttuu useita kertoja aikuisikään mennessä. Vehnäterrierin turkki vaatii paljon hoitoa pysyäkseen kunnossa. Varsinkin nuoren vehnäterrierin turkkia on kammattava päivittäin, koska se menee hyvin helposti takkuun. Oikein hoidettuna vehnäterriereillä ei ole karvanlähtöä, mutta karvaa irtoaa kammatessa ja pesukertojen yhteydessä. Vehnäterrieri kuuluu trimmattaviin koirarotuihin; trimmaus tehdään leikkaamalla 2–4 kertaa vuodessa.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Vehnäterrierit ovat omistajaansa kiintyviä, uskollisia ystäviä. Se on terve koira, joka pysyy kunnossa normaalilla, monipuolisella ruualla ja riittävällä liikunnalla. Rotu on hyvin aktiivinen eikä sovi pelkäksi kotikoiraksi, vaan tarvitsee paljon virikkeitä ja aktiviteettejä pysyäkseen terveenä. Vehnäterrierit ovat myös hyvin älykkäitä, ja niiden kanssa voi harrastaa esimerkiksi tokoa tai näyttelytoimintaa, mistä ne yleensä nauttivat.
