Verensokeri
Wikipedia
Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta. Sen yksikkö on mmol/l eli millimoolia litrassa. Normaalisti paastoverensokeri on välillä 3,5–5,5 mmol/l, ja ruokailun jälkeen arvo on välillä 5–8 mmol/l.
Hypoglykemia on matalan verensokerin tila ja hyperglykemia korkean verensokerin tila. Diabeteksessa verensokeri on koholla insuliinin erityksen vähenemisen tai sen vaikutuksen heikentymisen vuoksi.
[muokkaa] Veren sokeritason säätely
Ravinnosta saadut hiilihydraattiyhdisteet hajoavat ruuansulatuksessa monosakkarideiksi. Ne imeytyvät verenkiertoon. Elimistö muuttaa kaikki monosakkaridit glukoosiksi. Verestä glukoosi siirtyy soluun solukalvon kantajaproteiinin avulla.
Kun verensokeri on korkea esimerkiksi aterian jälkeen, haimasta vapautuu insuliini-nimistä hormonia, joka varastoi glukoosia glykogeeniksi maksaan ja lihaksiin. Kun verensokeri on matala, haima erittää glukagonia, joka pilkkoo glykogeenia glukoosiksi verenkiertoon.