Verisuoni
Wikipedia
Verisuonet ovat verenkiertojärjestelmän putkimainen osa, joissa veri kiertää. Verisuoniin kuuluvat valtimot, laskimot ja hiussuonet.
Verisuonten sisällä on ontelo (lumen) eli tila, jossa veri kulkee. Valtimoissa ja laskimoissa on kolme kerrosta; laskimoissa kerrokset ovat ohuemmat. Sisäkalvo on yhdenkertaista epiteelikudosta, jossa on mukana hieman myös kimmoisaa sidekudosta. Verisuonten sisäkalvoa kutsutaan endoteeliksi. Keskikalvo on sileää lihaskudosta sekä kimmoisaa sidekudosta. Etenkin keskikalvo on valtimoissa huomattavasti paksumpi kuin laskimoissa. Ulkokalvo on tiivistä sidekudosta. Hiussuonet (kapillaarit) koostuvat pelkästään andoteelista ja ohuesta tyvikalvosta.
Ihmisen suurin verisuoni on aortta. Sydämen supistuessa hapekas ja ravintopitoinen veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. Valtimoita pitkin veri saapuu kudosten hiussuoniin. Ravintoaineita, happea ja nestettä siirtyy solujen väliseen tilaan hiussuonten seinämien läpi, josta ne edelleen päätyvät solujen käyttöön. Hiussuonia on noin millimetrin välein lähes kaikissa kudoksissa. Verisuonia ei ole rustoissa, sarveiskalvolla eikä sarveistuneissa kudoksissa kuten kynsissä (eläinten kavioissa, sorkissa jne). Verenpaine on suurin aortassa ja isoissa valtimoissa, se laskee vähitellen mitä pienemmiksi valtimot jakaantuvat. Hiussuonissa paine ei enää vaihtele sydämen työ- ja lepovaiheiden aikana, laskimoissa paine on tasainen. Laskimoiden tilavuus on suurempi kuin valtimoiden ja veri virtaa niissä hitaammin. Ohjaamalla verta lähellä ihoa oleviin laskimoihin, voidaan poistaa lämpöä. Supistamalla pintalaskimoita verta ohjataan enemmän syvällä oleviin laskimoihin. Koska laskimoissa paine on pienempi, suurissa laskimoissa on läppiä, jotka eivät päästä verta virtaamaan kuin yhteen suuntaan. Laskimot yhdistyvät suuremmiksi ja veri päätyy lopulta ylä- ja alaonttolaskimon kautta sydämen oikeaan eteiseen, josta se alkaa uuden kierron. Juuri ennen sydäntä laskimoihin liittyy suuri imusuoni, joka tuo imunestettä kaikkialta kudoksista.
Ihmisen verisuonet voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: silmin nähtäviin ja mikroskooppisiin hiussuoniin. Joissakin fysiologian oppikirjoissa lasketaan, että silmin nähtäviä verisuonia on noin 19 000 kilometriä.
Hiussuonien mitaksi taas arvioidaan 80 000–97 000 kilometriä. Eri tyyppisten verisuonten yhteinen pituus on siis osapuilleen 100 000 kilometriä.
