Viksbergin kartano (Paimio)
Wikipedia
Hevonpää (nykyään Viksberg) on kartano Paimionjoen suun länsirannalla. Asemies Nils Pedersson (Jägerhorn af Spurila) omisti Hevonpään kartanon vuonna 1471. Kartano pysyi suvussa kunnes se siirtyi Gyllenhierta-suvulle, Nils Pederssonin pojanpojan tyttären Cecilia Christersdotterin (Jägerhorn af Spurila) 1530-luvulla mentyä naimisiin amiraali Nils Svenssonin (Gyllenhierta) kanssa. Gyllenhierta-suku käytti Hevonpäätä sukunimenään aina siihen asti kunnes Ruotsin ritarihuone perustettiin 1625. Sukua alettiin tuolloin nimittää Gyllenhiertaksi sukuvaakunan mukaan. Hevonpää oli Gyllenhiertojen pääkartano vuoteen 1670 asti.
Viksberg-nimi esiintyy kirjoissa vasta isonvihan jälkeen 1722. Viksbergin nykyisen asun on luonut Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder 1770-luvulla.
1800-luvun omistajista mainittakoon kreivi Robert Henrik Rehbinder, minsterivaltiosihteeri. Kreivi Rehbinder omisti kartanon 1811-1841. Hänen adoptiolapsensa, Ludvig Hedenberg ja Lovisa Charlotta Vilhelmina Jägerhorn af Storby, menivät naimisiin ja perivät kartanon.
Vuonna 1905 kartanon osti Erik Dahlström. Kartano on yhä hänen jälkeläistensä hallussa.[1]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ C.J.Gardberg - Kivestä ja puusta, 2002
- Jutikkala & Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat
- Carpelan, Ättartavlor
- Erkkola, v. Hertzen, Innamaa, Paimion historia