Viktor Ferdinand Brotherus

Wikipedia

Viktor Ferdinand Brotherus (s. 1849 Sund, Ahvenanmaa - k. 1929) Helsinki oli suomalainen kasvitieteilijä ja sammaltutkija. Hän tuli ylioppilaaksi 16-vuotiaana ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1870 ja filosofian tohtoriksi 1884. Professorin arvon hän sai 1921.

Brotherus julkaisi lähes 200 tutkimusta sammalista. Väitöskirjansa hän julkaisi Kaukasuksen alueen sammalten levinneisyydestä 1884. Kirjoitettuaan Kaukasuksen alueen sammalista teoksen Ennumeratio muscorum Caucasisi (1892), hänestä tuli kuuluisa sammaltutkijoiden keskuudessa ja hänelle alettiin lähettää näytteitä tunnistettavaksi ympäri maailmaa.

Hän oli aikansa kuuluisin sammaltutkija, varsinkin lehtisammalten tuntija. Hän kuuluu sammaltutkimuksessa samaan arvoon kuin Nylander ja Vainio jäkälätutkimuksessa. Hänen kuvaamiaan tieteelle uusia lajien tyypinäytteitä on 1800.

Brotheruksen kirjeenvaihto oli laajaa ja hän sai määritettäväkseen runsaasti näytteitä eri puolilta maailmaa. Brotheruksen tyylinä oli määrittää näytteet hyvin nopeasti sekä julkaista tulokset viivyttelemättä, josta hän sai mainetta aina Japania myöten. Se myös lisäsi hänelle näytteitä lähettävien määrää.

Erikoista oli, ettei maailman kuluisimmalla sammaltutkijalla ollut yliopistollista virkaa, vaan hän toimi opettajana alkeiskoulussa ja useissa tyttökouluissa. Hän opetti koulussa luonnonhistoriaa ja matematiikkaa. Broherus oli luonteeltaan vaatimaton ja sulkeutunut. Hänen saavutuksensa tutkijana mahdollisti täsmällisyys, ahkeruus ja työteliäisyys, joista hänet tunnettiin.

Kuollessaan v. 1929 keuhkokuumeeseen hän oli tutkijapiireissä kunnioitettu sammaltutkimuksen huippunimi maailmassa. Kuvaavaa hänen vaatimattomuudelleen oli, että kun hänen hautajaisiinsa tuli vieraita ulkomailta, jotka ylistivät hänen saavutuksiaan, eivät hänen koulunsa opettajakunta aavistanutkaan, mikä mies tuo heidän rakastamansa lehtori oikein olikaan.

Brotherus jätti jälkeensä ainutlaatuisen, laajan ja tieteelle erittäin arvokkaan sammalkokoelman, jonka Helsingin yliopisto osti häneltä hänen elinaikanaan 220 000 markalla 1924.

Sisällysluettelo 1 Lehtisammalet (Musci tai Bryopsida) 2 Tieteelle uudet lajit 3 Eksikkaatit 4 Kirjenvaihto ja näytteiden määritys 5 Sammalkokoelma 6 Tutkimusmatkat 7 Kiinan sammallajisto 8 Japanin sammallajisto 9 Die natürlichen Pflanzenfamilien 10 Julkaisut 11 Lähteet 12 Aiheesta muualla

[muokkaa] Lehtisammalet (Musci tai Bryopsida)

Brotherus oli aikanaan uranuurtaja lehtisammalten tutkimuksessa. Hän oli aikansa merkittävin lehtisammalten tuntija. Häneltä syntyi lukuisia tutkimuksia lähes joka mantereen lehtisammalkasvistoista. Lehtisammalet (Musci tai Bryopsida) ovat eräs sammalten luokka. Lehtisammallajeja arvioidaan olevan n. 14 500, joista Suomessa kasvaa 656. Runsaimmin lajeja on tropiikin kosteissa sademetsissä. Lehtisammaleita on kaksi alaluokkaa: rahkasammalet ja aitosammalet.

[muokkaa] Tieteelle uudet lajit

Brotherus kuvasi tieteelle uusia sammallajeja n. 1800 ja lisäksi useita uusia sammalsukuja. Hänen omien tyyppinäytteiden lisäksi hän sai muilta tutkijoilta useita tuhensia tyyppinäytteiden kaksoiskappaleita.

[muokkaa] Eksikkaatit

Brotehrus julkaisi neljä eksikaattia. Nitä olivat mm. Musci Fenniae exsiccati (1871-1888). Fasc. I-IX, nos. 1-450. sekä Musci turcestanici (1899-1903), joka oli kaksiosainen eksikaatti. Eksikaatti on samalta paikalta ja samasta lajista kerätty laaja aineisto, joka jaetaan ja levitetään museoille. Eksikaatti on on eräänlainen tyyppinäytekokoelma lajista.

[muokkaa] Kirjenvaihto ja näytteiden määritys

Brotherus oli ahkera kirjeenvaihtaja eri tutkijoiden kanssa. Kirjeenvaihtoa ja näytteiden lähettämistä lisäsi myös Brotheruksen nopeus näytteiden määrittämisessä ja vastaamisessa. Hän sai määritettäväkseen paljon näytteitä sammalista eri puolilta maailmaa. Niitä toimitettiin hänelle mm. Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Kiinasta, Japanista, Australiasta ja Uudesta Seelannista saakka. Mm. Preussilainen Itä-Aasian rektikunta ja monet muut retkikunnat lähettivät sammalnäyttensä Brotherukselle. Brotheruksen kirjekokoelmassa on yli 4 000 hänen samaansa kirjettä. Sitä säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Joitakin kirjeitä on myös julkaistu (Koponen 1989).

[muokkaa] Sammalkokoelma

Brotheruksen sammalkokoelma eli sammalherbaario oli maailman suurin yksityisen ihmisen keräämä ja käsitti kaikkiaan 120 000 näytettä ja 15 500 lajia. Brotheruksen kuvaamia tieteelle uusia lajeja on 1800. Lisäksi kokoelmassa on tuhansia muiden lähettämiä tyyppinäytteiden kaksoiskappaleita. Kokoelmaa säilytetään nykyisin Helsingin yliopiston Kasvimuseossa. Kokoelma on niin laaja, ettei sitä vieläkään ole pystytty resurssipulan takia täysin kartoittamaan ja siirtämään tietokantaan. Brotheruksen näytteiden nimeämis- ja merkitsemistapa oli myös omalaatuinen, joten sekin on aiheuttanut lisätyötä museon tutkijoille.

[muokkaa] Tutkimusmatkat

• Kotimaa: mm. Pohjois-Häme, Helsingin seutu, Vihti, Ahvananmaa, Kajaanin seutu, Kuusamo
• Kuolan niemimaa (1872), (1885), (1887) (Suuri Kuolan retki) ,yht. 3 matkaa
• Kaukasus (1877), (1881), yht. 2 matkaa
• Keski-Aasia (Turkestan ja Tienshan) (1896), yksi matka

[muokkaa] Kiinan sammallajisto

Brotherus sai kirjeenvaihtonsa kautta jo 1800-luvun puolella sammalnäytteitä Kiinasta. Monet tutkimusretkikunnat lähettivät myös hänelle näytteitään Kiinan retkiltään. Pikkuhiljaa hänen kokoelmansa kasvoi maailman laajimmaksi Kiinan sammalia käsittäväksi kokoelmaksi, jossa oli 1848 näytettä. Niistä Brotherus kuvasi kaikkiaan 235 tieteelle uutta lajia ja 10 uutta sukua. Kun Kiinan oma sammaltutkimus oli lapsenkengissä 1980-luvulle saakka, väitteli yksi kiinalainen alalta tohtoriksi Helsingissä v. 1981. Silloin sanottiin, että oli helpompaa tutkia Kiinan sammalkasvistoa Helsingissä kuin Kiinassa. Brotheruksen kirjoittama Kiinan sammalkasvio "Symbolae Sinicae Musci" on edelleen Kiinan sammaltutkimuksen perusteos.

[muokkaa] Japanin sammallajisto

1800-luvun loppupuolelta alkaen V. F. Brotherus alkoi saamaan Japanista lehtisammalnäytteitä M. E. Wichuralta. Brotherus oli myös kirjeenvaihdossa lukuisten japanilaisten kanssa ja hänellä oli herbaariossaan tuhansia näytteitä, jotka olivat yli sadan japanilaisen kerääjän lähettämiä. Hänen kokoelmansa ja työnsä muodosti hyvän perustan Japanin sammalkasviston tutkimukselle. Kun 1900-luvun alussa japanilaiset tutkijat halusivat itse kartoittaa maansa itiökasvilajistoa ulkomaisten sijaan he saivat siihen merkittävää apua V. F. Brotherukselta. Brotherus julkaisi 1899 ensimmäisen todella laajaan aineistoon perustuvan tutkimuksen Japanilaisesta sammalkasvistosta Neue Beiträge zur Moosflora Japans. Hän kuvasi Japanista yli 200 tieteelle uutta lajia. Monet japanilaiset sammaltutkijat ovat vierailleet Suomessa tutkimassa Brotheruksen kokoelmaa ja osa myös sen japanilaisia näytteitä.

[muokkaa] Die natürlichen Pflanzenfamilien

Die natürlichen Pflanzenfamilien oli 22-osainen kasvilajiston kokoomateos, jonka toimitti saks. saks. A. Enger 1889-1915) Sarjan Musci -lehtisammalosa annettiin Brotheruksen kirjoitettavaksi ja se valmistui 1909). Se oli Brotheruksen päätyö. Teoksessa oli 522 sivua. Se esittelee lehtisammalten systematiikan. Brotherus kirjoitti sitä 8 vuotta 1901-1909. Se on ollut pitkään käyttökelpoinen ja ainoa olemassaoleva yleiskatsaus maailman lehtisammallajistoon. Brotherus sai kunnian kirjoittaa tuon osan, kun hänellä katsottiin olevan parhaat tiedot koko maailman lehtisammallajistosta.

[muokkaa] Julkaisut

• Anteckningar till Norra Tavastlands Flora (1872). Paikalliskasvisto, jossa luetellaan mm. 412 putkilokasvia ja 232 sammallajia, joista 48 oli maksasammalia ja 3 näkinpartaista.
• Musci Fenniae exsiccati (1871-1888). Fasc. I-IX, nos. 1-450.
• Études sur la distribution des mosses au Caucase. Thèse de doctorat (1884).pp. 1-104. Helsingfors. Brotheruksen ranskankielinen väitöskirja Kaukasuksen kasvillisuuvyöhykkeistä.
• Musci Lapponiae Kolaensis (1890), Kuolan alueen sammalkasvio. Toinen kirjoittaja (historiallinen katsaus) Thiodolf Saelan. Acta Soc. fauna Flora Fennica 6:4, 1-100+1 kartta.
• Enumeratio muscorum Caucasi (1892). - Acta Soc. Sci. Fennicae 19 (12):i-v, 1-70. Kaukasuksen sammalten luettelo.
• Herbarium Musei Fennici II (sammalet) 1894, yhdessä J.O. Bomanssonin kanssa.
• Some new species of Australian mosses 1-5 (1899-1900) (Artikkelisarja Suomen Tiedeseuran sarjassa + erillispainos)
• Musci turkestanici (1899-1903). Kaksiosainen eksikaatti
• Neue Beiträge zur Moosflora Japans (1899). -Hedwigia 38, 207-247. Japanin sammalkasvitutkimus.
• Die natürlichen Pflanzenfamilien 22-osaisen kokoomateoksen sarjan (toim. saks. A. Enger 1889-1915) Musci -lehtisammalosa (valmistui 1909) (Brotheruksen päätyö).
• Die Laubmoose Fennoskandias (1925) (näköispainos 1974). Fennoskandian lehtisammalet. Toinen Brotheruksen suurteos. 635 s.
• Musci novi japonici (II) (1926) - Övers. Finska Vet. Soc. Förhandl. 62 A, 9, 1-55.
• Musci novi japonici (1928). - Ann. Bryol. 1, 17-27
• Musci novi asiatici (1929). - Rev. Bryol. 56, 1-16, pl. 1.
• Symbolae Sinicae Musci (1929). Kiinan sammalkasvio
• Mkhi Aziatskoy Rossii (Bryales) (1931) Venäjän Aasian puoleinen sammalkasvio. Chast III. Acta Horti Bot. Acad. Sci. 42, 141-180.
• Suomen Tiedeseuran Acta-sarjaan Brotherus kirjoitti runsaasti artikkeleita eri mantereiden sammalkasvistoista.

[muokkaa] Lähteet

• Koponen, Timo, 1993: Suomalais-japanilaista yhteistyötä kasvitieteen alalla. - Teoksessa Vesterinen, Ilmari (toim.): Vuorten takana on vuoria. SKS, s. 121-135: . ISBN 951-570-165-1.
• Koponen, Timo. 1989: Viktor Ferdinand Brotherus, nuorempi lehtori. - Teoksessa: Löytönen, M. (ed.), Matka-arkku. Suomalaisia tutkimusmatkailijoita. Sivut 78-103. SKS. Helsinki. ISBN 951-717-561-2.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Luonnontieteellinen keskusmuseo: Kasvimuseo: Viktor Ferninand Brotherus
• Koponen, T. 1988: Suomalaiset kasvitieteilijät Japanin tutkijoina. - Teoksessa: Vesterinen, I. (ed.), Japanologia 86: 1, Suomen Japanin-tutkimuksen symposio. II. Esitelmät, 63-77. Jyväskylä.