Acehin sota 1873-1903
Wikipedia
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Acehin sota 1873-1903
Hollannin Itä-Intian vallan vakiinnuttaminen kohtasi vastarintaa. Vaikka Acehin sulttaanikunnalle oli luvattu itsenäisyys niin Hollannin oli valtansa vakiinnuttamiseksi lopulta hyökättävä Acehin sulttaanikuntaan sulttaanin ja paikallisjohtajien vallan nujertamiseksi.
[muokkaa] Hollannin Itä-Intia julistaa sodan
[muokkaa] Köhlerin operaatio 1873
23. maaliskuuta 1873 julistaa Hollannin Itä-Intian hallinto sodan Acehin sulttaanikunnalle. 1874 joukkoa komentamaan käsketään kenraalimajuri Köhler, joka onnistuu ottamaan haltuunsa matalat rannikkoalueet, mutta ei sisämaan korkeita paikkoja. Acehin sulttaani pyytää aseapua Italialta ja Yhdysvalloilta, mitä hän jossain määrin saaneekin nykyaikaistaakseen armeijaansa ja Köhler saa surmansa. Köhlerin seuraajaksi käsketään kenraali Van Swieten, joka onnistuu valtaamaan sulttaanin palatsin tämän onnistuessa pakenemaan. Sissisotaa jatkuu vuoteen 1880, jolloin hollantilaiset eivät enää pyrkään saamaan haltuunsa korkeita keskisiä alueita, vaan vakiinnuttamaan valtansa rannikoilla, pääasiassa Banda Acehissa ja Ulhee Lheue satamakaupungissa. Sota Acehin sulttaanikuntaa vastaan julistetaan päättyneeksi 13. lokakuuta 1880.
[muokkaa] Sota alkaa uudelleen 1883
Brittiläinen laiva Nisero tulee Acehiin hollantilaisten kontrolloimattomalle alueelle, mistä aluetta hallitseva acehilainen paikallisjohtaja pyytää lunnaat sekä briteilät että hollantilaisilta. Koska Aceh Lontoon sopimuksen mukaan kuuluu Hollannille, vaativat britit Hollantia toimiin aluksensa vapauttamiseksi. Hollantilaiset epäonnistuvat vapauttamisyrityksessään, koska toinen acehilainen paikallisjohtaja Teuku Umar ei auta heitä. Lopputuloksena hollantilaiset ja britit yhdistävät voimansa ja valtaavat Acehia. Sulttaani luopuu panttivangeistaan lunnaita vastaan. Hollannin sotaministeri Weitzel julistaa sodan Acehia vastaan. Hollannin menetys ei ole aikaisempaa parempi, minkä vuoksi se pyrkii värväämään osa paikallisjohtajista puolelleen. Itseään Teuku Djohan Pahlawan:ksi (sankarilliseksi Johaniksi) kutsuva Umar saa rahaa, oopiumia ja aseita sekä 1. tammikuuta 1884 nimityksen hallituksen ylempää sotalorgia tarkoittavan "panglima prang besar":in. Kahta vuotta myöhemmin Omar hyökkää uudistetulla armeijallaan hollantilaisten kimppuun.
[muokkaa] Kovia otteita vaatinut Van Heutsz kenraalikuvernööriksi
Majuri J. B. van Heutsz kritisoi julkisesti kirjoituksillaan vuosien 1882 ja 1883 pyrkimyksiä acehilaisten kukistamiseksi ja vaatii suurempia joukkoja ja tulee nimitetyksi Acehin kenraalikuvernööriksi 1898. Hän ja luutnanttinsa Hendrikus Colijn, josta tulee myöhemmin Hollannin pääministeri, päättävät nimittää eversti Van Daalen murskaamaan acehilaisten vastarinnan rippeet.
[muokkaa] Van Daalen murskaa vastarinnan
Van Daalen tuhoaa useita kyliä ja surmaa noin 2900 acehilaista, joista noin 1 150 on naisia ja lapsia hollantilaisten omien tappioiden jäädessä 26:een. Van Daalen saa ylennyksen. Acehin vastarintaa johtanut sulttaani Muhammed Daud antautui hollantilaisille 1903 ja maa liitettiin Hollannin Itä-Intiaan. Hajanainen sissisota jatkui kuitenkin tämän jälkeenkin. Acehin sotaa kutsutaan Acehissa Hollannin sodaksi.
[muokkaa] Kymmeniätuhansia kuolleita
Vuoteen 1904 mennessä Aceh on miltei täysin hollantilaisten valvonnassa. Acehilaisia kaiken kaikkiaan arvellaan vuosia kestäneiden taisteluiden aikana kuolleen 50 000–100 000 ja yli miljoonan haavoittuneen.
Acehin itsenäisyysliikkeen mielestä sota jatkui vuoteen 1942 saakka, milloin japanilaiset vapauttivat Acehin hollantilaisista kuitenkaan toimeenpanematta lupaamaansa itsenäisyyttä. Vuodesta 1873 vuoteen 1942 levottomuuksissa acehilaisten kanssa hollantilaisia oli kuollut noin 10 000.
