Admiral Kuznetsov
Wikipedia
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä. |
Omistaja | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Suunnittelija: | Nevan suunnittelutoimisto | |||||||||||||||||
Telakka: | Nikolajevin eteläinen | |||||||||||||||||
Tilattu: | 3. maaliskuuta 1981 | |||||||||||||||||
Kölinlasku: | 22. helmikuuta 1983 | |||||||||||||||||
Vesillelasku: | 5. joulukuuta 1985 | |||||||||||||||||
Luovutettu: | 21. tammikuuta 1991 Täydessä palveluksessa vuodesta 1995 |
|||||||||||||||||
Tila: | Palveluksessa | |||||||||||||||||
Yleistiedot | ||||||||||||||||||
Uppouma: | 43 000 BRT Kevyt kuorma 53 000-55 000 BRT normaali kuorma 66 600-67 500 BRT Täysi kuorma |
|||||||||||||||||
Pituus: | Suurin: 300 m Vesirajassa: 270 m |
|||||||||||||||||
Leveys: | Suurin: 73 m 38 m Vesirajassa |
|||||||||||||||||
Syväys: | 11 m | |||||||||||||||||
Voimanlähde | Höyryturbiinit, 8 kattilaa
|
|||||||||||||||||
Propulsio: | 4 potkuria | |||||||||||||||||
Nopeus: 32 solmua | ||||||||||||||||||
Toimintamatka: | 45 vuorokautta
|
|||||||||||||||||
Miehistö: | 1960 merimiehistö
|
|||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
|
Admiral Flota Sovetskogo Sojuza Kuznetsov (alun perin Tbilisi) on Venäjän laivaston lentotukialus, ja laivaston nykyinen lippulaiva. Aluksen tilasi punalaivasto, mutta alus ei ehtinyt käyttöön ennen Neuvostoliiton purkautumista. Toinen samanlainen alus oli rakenteilla, mutta se ei koskaan päätynyt Venäjälle, vaan alusta rakentanut ukrainalaistelakka myi aluksen loppujen lopuksi Kiinan kansantasavaltaan.
Kuznetsov on nimetty Neuvostoliiton laivastoamiraali Nikolai Gerasimovitš Kuznetsovin mukaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alusluokan suunnittelu
[muokkaa] Tehtävistä
Kuznetsovin tehtäväprofiilin on määrä olla varsin erilainen kuin esimerkiksi Yhdysvaltain tai Ranskan laivaston tukialuksilla. Venäläisen luokittelun mukaan Kuzentsov on tjažolyi avianesuštšyi kreiser -"raskas lentokoneita kantava risteilijä”. Aluksen tehtävänä on mm. tukea ja suojata muita pinta-aluksia ja strategisia ohjussukellusveneitä.
Kuznenovin lentokonevarustukseen kuuluu vain ilmaherruushävittäjiä. Katapultin puutteesta johtuen alukselta ei voi lähteä kovin raskailla pommikuormilla. Lisäksi aluksella on helikoptereita, joita käytetään pinta-alusten ja sukellusveneiden torjuntaan.
[muokkaa] Runko ja lentokansi
Perusratkaisut pohjautuvat aiempaan punalaivaston lentotukialus Admiral Gorshkoviin (laskettiin vesille 1982), mutta on kooltaan suurempi. Lentokannen pinta-ala on 14 700 m², ja lentokoneiden lähdössä käyttämän hyppyrin kulma on 12°. Lentokonehissejä on kaksi.
[muokkaa] Lentolaivue
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. | |
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Aluksella on normaalisti 12 Suhoi Suhoi Su-33-hävittäjää ja viisi Suhoi Su-25-rynnäkkökonetta, ja 4 Kamov Ka-27 ja 18 Kamov Ka-27 sekä kaksi Kamov Ka-27-helikopteria tai Ka-29ja kaksi Ka-27PS-kopteria. Vaihtoehtoisesti kopterilentue voidaan jättää pois, jolloin alukselle sopii 26 taittuvasiipistä lentokonetta.
[muokkaa] Aseistus
Toisin kuin useimmilla muilla lentotukialuksilla, jota tarvitsevat tuekseen tukilaivueen, Kuzenovilla on varsin vahva omasuoja-aseistus. Aluksella on SS-N-19-ohjuksia merimaaleja vastaan. Ohjuslavetteja on kaiken kaikkiaan 12. Klinok-ilmatorjuntaohjuksia varten aluksella on 24 lavettia, ja ohjuksia sopii mukaan 192 kpl. Vahva omasuoja on tarpeen, koska katapultin puutteen johdosta lentokoneet eivät voi lähteä täysillä asekuormilla.
Kashtan IT-tykki- ja ohjusjärjestelmä mahdollistaa puolustautumisen ohjuksia (ml. tutkantorjuntaohjukset) vastaan. 8 erillistä järjestelmää sisältävät raketinheittimet, 30mm kaksoistykit ja optisen/tutkaohjauksen. Ohjusten kantama vaihtelee 1,5:stä 8 kilometriin asti. Tykit voivat ampua 10 000 laukausta minuutissa, kantama 0,5-1,5km. Lisäksi aluksella on kuusi AK630 30mm it-tykkiä.
Edelleen aluksella on Udav-1-sukellusveneentorjunta-aseistus, sisältäen 60 sukellusveneentorjuntarakettia.
[muokkaa] Suorituskyky
Ensimmäisissä länsimaisissa analyyseissä oletettiin, että Kuznetsovissa voi olla kaasuturbiinien lisäksi ydinreaktorit voimanlähteenä. Tämän kaltainen ratkaisu oli mm. Kirov-luokan taisteluristeilijöissä, ja SSV-33-komentoaluksessa. Kuznetsov on kuitenkin perinteinen kaasuturbiinein varustettu alus, ja sellaisena sen toimintasäde jää suurimmalla nopeudella 6 100 kilometriin. Rauhallisemmalla nopeudella toimintasäde on noin 13 700 km.
[muokkaa] Historia ja nykytila
Admiral Flota Sovetskogo Sojuza Kuznetsov, rakennettiin Ukrainassa, Nikolajevin eteläisellä telakalla Nikolajevissä ja se laskettiin vesille 1985. Täyteen palveluskäyttöön alus otettiin 1995. Alusta alettiin rakentaa 1982. Eri vaiheissa aluksesta käytettiin nimiä Riga, Leonid Brežnev, Tbilisi, ja lopulta 4. lokakuuta 1990 se sai nykyisen nimensä. Joulukuussa 1991 alus purjehti Mustaltamereltä asemapaikalleen Pohjoisen laivaston tukikohtaan.
Kuznetsoville oli tarkoitus rakentaa myös sisaralus, Varyag, mutta sitä ei ikinä rakennettu loppuun asti. Keskeneräinen alus myytiin Kiinaan.
Kuznetsov on käytössä arvioiden mukaan vuoteen 2030 asti.