Adrianmeri

Wikipedia

Adrianmeren (Adriatic Sea) sijainti

Adrianmeri on Italian ja Balkanin niemimaan välinen Välimeren lahti. Suurimmaksi osaksi meri sijaitsee Italian ja Kroatian välissä, molemmat rannikot ovat turistien suosikkeja. Sen pituus on noin 750 km, leveys noin 120–180 km ja pinta-ala noin 160 000 neliökilometriä. Pohjoisosa on matalaa, 200–250 m; etelämpänä syvempää, syvin kohta Brindisi'n ja Cattaron välillä, 1 590 m. Adrianmeren suolapitoisuus vaihtelee välillä 3,0–3,8%. Antiikin roomalaiset kuljettivat merellä eläimiä, orjia ja esineitä Ostiaan. Adrianmeri on vakavasti saastunut pohjoisosistaan.

[muokkaa] Nimi ja etymologia

Purjehdusta Adrianmerellä Kroatian rannikolla.

Adrianmeren nimi periytyy jo antiikista lähtien. Latinaksi se oli Mare Hadriaticum tai Mare Adriaticum. Meri on nimetty Adrian kaupungin mukaan ja sitä käytettiin alun perin vain meren pohjois-osista. Kun Syrakusan tytärkaupungit saivat enemmän valtaa, myös Adrianmeri-nimen käyytö laajeni suuremmalle alueelle.

Silloinkin Adrianmeri ulottui vain Cattaroon ja sen uloimpia osia kutsuttiin Ionianmereksi. Nimi liitettiin joskus Tarantonlahteen, Sisilianmereen, Korintinlahteen ja jopa Kreetan ja Maltan väliseen mereen.

[muokkaa] Saaret ja rannikot

Adrianmeren länsirannikko on yleisesti matalaa ja nousee koillisessa Po-joen soiksi ja laguuneiksi. Pon jokisuisto on kerännyt niin paljon maa-ainesta, että merenranta on siirtynyt kauemmaksi siitä mitä se oli antiikin aikoina.

Venetsia on rakennettu meren laguuniin, missä on useampia saaria. Muita tärkeämpiä Adrianmeren rannalla sijaitsevia Italian kaupunkeja ovat Trieste, Ravenna, Rimini, Ancona, Pescara, Bari ja Brindisi.

Adrianmeri satelliittikuvassa. Nasan Blue Marble -projektin [1] kuva.

Itärannikko on paljas ja kivikkoinen ja sen lähettyvillä on useita saaria. Istrian niemimaalta alkava saarijono ulottuu etelässä jopa Dubrovnikiin asti.

Adrianmerellä on yli tuhat saarta, joista 66 on asumattomia. Pitkänomaiset ja kapeat saaret nousevat merestä jokseenkin äkkijyrkästi muutaman kymmenen metrin korkeuteen. Suurimpien saarien joukkoon kuuluu muun muassa Brač (Vidova gora, 778 m) ja Pelješacin niemimaa (St. Ilija, 961 m).

Mantereelta kumpuilevat vuoret laskevat suoraan Adrianmeren pinnan alle etenkin Kotorinin lahdella.

Kiviaineksen väri on vaaleanharmahtava, mikä on terävästi kontrastissa tummaan kasvillisuuteen, jota löytyy muutamilta saarilta hyvinkin runsaasti. Montenegro, musta vuori, nimettiinkin rannikon mustien kuusipuiden mukaan ja myös Korfun kreikkalainen nimi Korkyra Melaina tarkoittaa mustaa saarta.

Koillisen rannikon suurimpia kaupunkeja ovat Italian Trieste, Slovenian Izola, Koper, Piran ja Portorož, Bosnia-Hertsegovinan Neum, Kroatian Umag, Poreč, Rovinj, Pula, Rijeka, Zadar, Šibenik, Trogir, Split, Makarska, Ploče ja Dubrovnik, Montenegron Herceg Novi, Bar, Budva ja Ulcinj sekä Albanian Durrës