Aleksei Grigorjevitš Orlov
Wikipedia
Kreivi Aleksei Grigorjevitš Orlov (1737–1808), Grigori Orlovin poika, Grigori Grigorjevitš Orlovin veli oli kyvykkäin Orlovin kreivillisestä suvusta. Palatsivallankumouksessa 1762 hän pidätti keisari Pietari III:n ja vangitsi hänet Ropšan palatsiin, jossa keisari surmattiin Orlovin valvonnassa. Kaappauksen jälkeen Orlov ylennettiin välittömästi kenraalimajuriksi.
Vuonna 1770 hänet nimitettiin turkkilaisia vastaan lähetetyn laivaston komentajaksi. Hän voitti ylivoimaisen laivaston Çeşmessä heinäkuussa. Häviö johti osmanien valtakunnassa kreikkalaisten kapinaan, ns. Orlovin kapinaan, Peloponnesoksella ja kreikan saariston valloitukseen. Aleksei Orlov sai voitoistaan epitaatin Tšemenski ja oikeuden käyttää keisarillista vaakunaa kilvessään.
Samana vuonna hän lähti keisarinna Katariinan käskystä Livornoon, Italiaan viettelemään ja tuomaan Venäjälle prinsessa Tarakanovan, väitetyn keisarinna Elisabetin ja kasakka Aleksei Razumovskin tyttären, jota pidettiin kruununtavoittelijana. Pidätettyään prinsessan, joka vangittiin Pietari–Paavalin linnoitukseen, Orlov vetäytyi eläkkeelle ja asettui Moskovaan. Siellä hän omistautui hevosten jalostukselle ja risteytti hienoimman tunnetun kilpahevosrodun arabialaisesta, friisiläisestä ja englantilaisesta rodusta. Rotu tunnetaan nimellä orlov.
Sodassa Napoleonia vastaan 1806–1807, Orlov komensi viidennen piiriin militiaa, jonka hän aseisti ja varusti lähes kokonaan omalla kustannuksellaan. Hänen jälkeensä jäi viiden miljoonan ruplan omaisuus ja 30 000 maaorjaa.
