Algonkin-kielet
Wikipedia
Algonkin-kielet on suuri Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kieliryhmä. Se kattaa suurimman osan algilaisen kielikunnan kielistä (kielikunnan muut kuin algonkin-kielet ovat wiyot ja yurok). Algonkin-kielten puhujia on itärannikolta Kalliovuorille asti.
Kaikkien algonkin-kielten edeltäjä, protokieli, josta kaikki ne polveutuvat, oli proto-algonkin, jota puhuttiin ainakin 3 000 vuotta sitten. Tieteilijät eivät kuitenkaan saavuttaneet yksimielisyyttä missä tätä kieltä puhuttiin.
Algonkin-kielelle on tunnusomaista monimutkainen polysynteettinen morfologia ja mutkikas verbijärjestelmä. Monet ilmaisut, joista englannin kielessä käytetään useita sanoja, voidaan sanoa yhdellä "sanalla". Esimerkiksi menomineen enae:ni:hae:w, "korkeammat voimat kuulevat häntä" tai tasankojen creen kāstāhikoyahk "se pelottaa meitä".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielet
Ryhmään kuuluvat kielet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: tasankojen algonkin-kieliin, keskiosien algonkin-kieliin ja itäisiin algonkin-kieliin. Nämä jakautuvat edelleen kieliin ja murteisiin. Goddard (1996) ja Mithun (1999) jaottelevat nämä 27 kieleen, SIL Internationalin luokituksessa on 42 algonkin-kieltä.
Tässä jaossa on lueteltu kielet Goddardin ja Mithun mukaan. Monet kielistä ovat kuolleita.
[muokkaa] Tasankojen kielet
- arapaho
- mustajalka
- cheyenne
[muokkaa] Keskiosien kielet
- cree
- fox
- menominee (eli menomimi)
- miami-illinois, joskus jaettu kahdeksi kieleksi
- odžibwa
- potawatomi
- shawnee
[muokkaa] Itäiset kielet
- itäiset abenaki-kielet
- läntiset abenaki-kielet
- etchemin (kielen olemassaolosta ei varmuutta) [1]
- lenape eli delawaren kieli
- loup A (epävarma, luultavasti nipmuckien kieli) [1]
- loup B (epävarma) [1]
- mahican
- maliseet
- massachusett
- micmac
- mohegan-pequot
- nanticoke
- narragansett
- pamlico
- powhatan
- quiripi-naugatuck-unquachog
- shinnecock (epävarma)
Vain itäiset kielet ovat todellinen geneettinen alaryhmä. Tasankojen ja keskiosien kielet ovat ainoastaan alueellisia ryhmiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mustajalka ei ole lähempää sukua cheyennelle kuin se on vaikkapa menomineelle. Viime aikoina tosin Paul Proulx on esittänyt toisenlaisiakin näkemyksiä. Hänen mukaansa keskiosien algonkin-kielet (joihin kuuluvat myös tasankojen kielet) ovat geneettinen alaryhmä ja itäinen ryhmä jakautuu useiksi alaryhmiksi.
