Amstel Gold Race
Wikipedia
Amstel Gold Race on Limburgin maakunnassa eteläisessä Hollannissa järjestettävä pyöräilykilpailu. Kilpailu järjestetään yleensä keväällä ja se kuuluu UCI ProTouriin.
Kilpailun nimi ei viittaa samannimiseen Amstel-jokeen, vaan Amstel-nimiseen panimoon.
[muokkaa] Historia
Kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran 30. huhtikuuta 1966. Järjestäjinä toimivat Inter Sport -yrityksen omistajat Tom Vissers ja Herman Krott.
Vissers oli Rotterdamilainen jääkiekkoilija, jonka läpimurto pyöräilyssä tapahtui vuonna 1963, kun ystävä pyysi häntä pienehkön Hollannin ympäriajossa kilpailevan tallin manageriksi. Kilpailun järjestäjät poistivat Vissersin kilpailusta sen jälkeen kun hän oli tehnyt u-käännöksen ja lähtenyt ajamaan takaisin kohti kilpailijoita kuultuaan, että yksi tallin ajajista oli kokenut rengasrikon. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 1966 hänestä tuli Willem II -ammattilaistallin manageri.
Krottin kokemus pyöräilystä oli lähes yhtä heikko kuin Vissersin. Hän omisti autonosamyymälän nimeltä HeKro. Krott toimi kuitenkin myös ihailemansa hollantilaisen pyöräilijän Peter Postin henkilökohtaisena avustajana. Tämän lisäksi hän työskenteli Amstel-panimon myyntiedustajana.
Krott ja Vissers järjestivät yhdessä pienehköjä pyöräilykilpailuja eri puolilla Hollantia. Krott hyödynsi kontaktejaan ja perusti Amstel-nimisen ammattilaistallin. Lisäksi hän keräsi sponsorisopimuksia pystyäkseen järjestämään merkittävän kansainvälisen pyöräilykilpailun. Ensimmäinen Amstel Gold Race ilmoitettiin järjestettävän Hollannin itsenäisyyspäiävänä 30. huhtikuuta, 1966. Reitti oli suunnitelti 280 km mittaiseksi. Kilpailun voittorahat olivat 10 000 guldenia, mikä vastaa noin 5 000 euroa. Viidennes tästä summasta oli määrä antaa voittajalle.
Asiat lähtivät kuitenkin heti alusta väärille raiteille. Krott ja Vissers eivät olleet ottaneet reittiä suunnitellessaan huomioon hollantia halkovien jokien määrää ja näiden aiheuttaman mutkittelun ja kiertelyn tarvetta. Niinpä reitin todellinen pituus tulisi olemaan huomattavasti pitempi kuin ilmoitettu 280 km. Reittiä muutettiin niin, että lähdön oli alkuperäisen lähtöpaikan, Amsterdamin, sijasta lähdön oli määrä tapahtua ensin Utrechtista, mutta lopulta päätettiin siirtää lähtö Rotterdamiin. Maali siirrettiin Maastrichtista Meerssenin pikkukylään. Vajaata kolmea viikkoa ennen kilpailun starttia, järjestejät huomasivat, että he eivät olleet hankkineet lupaa Moerdijk-sillan ylittämiseen. Silta oli ainoa reitti Rotterdaminsta etelään. Tämän seurauksena reittiä muutettiin jälleen ja lähtö siirrettiin etelämmäksi Bredaan.
Ongelmat eivät päättyneet tähän. Hollannin poliisi ei pitänyt jatkuvista muutoksista, mutta se ei ollut kilpailujärjestäjien suurin huolenaihe. Militaristiset hipit, Provot, olivat julistaneet Hollantiin anarkian. Toistaalta hollantilaiset protestoivat kuninkaan tyttären, Beatrixin avioliittoa vastaan. Poliisi pelkäsi, että lähellä kuninkaallisen perheen merkkipäivää tapahtuva kilpailu aiheuttaisi yllätyksiä ja jopa mahdollisia hyökkäyksiä.
26. huhtikuuta Vissers ja Krott päättivät peruuttaa kipailun, ja juuri kun tiedon ilmoittamiseksi järjestetty lehdistötilaisuus oli meneillään, paikalle saapui Hollannin tieministeri, joka kertoi että kilpailu voitaisiin sittenkn järjestää sillä ehdolla, että sitä ei enää ikinä järjestettäisi Hollannin itsenäisyyspäivänä, Koninginnedagina.
Itse kilpailu sujui ongelmitta ja tieministerin asettamat ehdot menettivät merkityksensä.
Inter Sport lopetti toimintansa vuonna 1970 ja Herman Krott järjesti kilpailun yksin vuoteen 1995 saakka. Tällöin kilpailun järjestäjäksi tuli entinen kilpapyöräilijä Leo van Vliet.
[muokkaa] Reitti
Amstel Gold Racen reitti on muuttunut useasti vuosien saatossa. Vuonna 2005 kilpailu järjesttiin kokonaan Limburgin maakunnan rajojen sisällä, mutta kilpailun reitti on poikennut myös Belgiaan. Vuodesta 2003 kilpailun maali on ollut Valkenburg aan de Geul -kaupungin Cauberg-nimisen mäen päällä. Aiemmin maali oli Maastrichtissa.
Kilpailu on suurin Hollannissa järjestettävä ammattilaispyöräilykilpailu, mutta siitä huolimatta kilpailua kritisoidaan sen reitin vaarallisista kohdista. Hollanti on tiheään asuttu maa ja reitti kulkee monien lähiöiden ja kylien läpi. Hollannissa taloissa ei yleensä ole autotalleja ja autot pysäköidään teiden varsille. Reitillä on myös monia tiukkoja mutkia ja kapeita kohtia sekä liikenneympyröitä, jotka tekevät reitistä vaativan.
