Anders Johan Sjögren
Wikipedia
Anders Johan Sjögren (s. 8. toukokuuta 1794, Iitti – k. 18. tammikuuta 1855) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen, kansatieteen tutkija ja historiantutkija. Sjögren oli pitäjänsuutarin ainoa eloon jäänyt lapsi, joka lahjakkaana pääsi pitäjän papiston tuella koulutielle. Hän toimi vuodesta 1823 kreivi Rumjantsevin kirjastonhoitajana, vuodesta 1831 ylimääräisenä akateemikkona ja vuodesta 1844 suomalais-ugrilaisen ja kaukasialaisen kieli- ja kansatieteen varsinaisena akateemikkona Pietarin tiedeakatemiassa, vuodesta 1845 sen kansatieteellisen museon johtajana.
Sjögren teki vuosina 1826 ja 1828 Pohjois- ja Itä-Venäjälle kieli-, kansa- ja muinaistieteellisiä matkoja, tutki 1835–37 Kaukaasiassa osseetteja ja Krimillä tataarien kieltä sekä vuosina 1846 ja 1852 liiviläisiä.
[muokkaa] Teoksia
- Osseetin kielioppi ynnä sanakirja (saks., 1844)
- Ossetische Studien (1848)
- Gesammelte Sehriften I–II (1861)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Päivi Ronimus-Poukka: Anders Johan Sjögren – edelläkävijä ja suurmies? TaY/Suomen historia, Tutkijakoulun jatkokoulutusseminaari, 3.–4.6.2002, Tampere
