Axel Honneth
Wikipedia
Axel Honneth (s. 1949, Essen) on saksalainen filosofi ja sosiologi. Hän on Jürgen Habermasin oppilas ja niin sanotun Frankfurtin koulukunnan merkittävä seuraaja. Hän toimii Frankfurt am Mainin J. W. von Goethe -yliopistossa Max Horkheimerin ja Theodor W. Adornon 1950 uudelleen perustaman Sosiaalitutkimusinstituutin toimitusjohtajana vuodesta 2001 alkaen.
Honneth julkaisee myös kahta merkittävää filosofian aikakauskirjaa "Deutschen Zeitschrift für Philosophie" sekä "European Journal of Philosophy and Constellations".
[muokkaa] Opinnot ja opetustyö
Honnneth opiskeli vuodesta 1969 alkaen filosofiaa, sosiologiaa sekä "germanistiikkaa" Bonnissa, Bochumissa sekä Berliinissä. Hän sai ensin Freie Universität Berlinin sosiologian laitokselta assistentuuurin, sitten 1982 Jürgen Habermasin avulla tutkimusstipendin yhteiskuntatieteiden osastolle Max-Planck-Institutiin Müncheniin sekä seuraavana vuonna filosofian assistentuurin Goethe-yliopistosta ja samanaikaisesti dosentuurin Berliinistä.
Ensimmäinen filosofian professuuri Honnethilla oli Konstanzin yliopistossa, sitä seurasi poliittisen filosofian professuuri Otto Schur-instituutissa, Freie Unversität Berlinissä. Vuosina 1995-96 hän oli vierailevana professorina New Yorkissa New School of Social Researchissa. Vuonna 1996 hän sai filosofian professuurin Goethe-yliopistossa. Siellä hän kuului tunnetun Institut für Sozialforschungin kollegioon, joka synnytti tunnetun kriittisen teoriansa. Vuonna 1999 Honneth piti hallussaan Amsterdamin yliopiston Spinoza-oppituolia.
[muokkaa] Tutkimusalueesta
Axel Honnethin erityisalue on sosiaalifilosofia. Siinä hän on kehittänyt tunnustuksen (Anerkennung) teoriaa ja filosofiaa. Uudessa Verdinglichung - eine anerkennungstheoretische Studie -teoksessaan (ISBN 3518584448) hän pyrkii kyseisen marxilaisen avainkysymyksen tunnustusteoreettiseen uudelleenmuotoiluun. Samankaltainen aihe on Habermasin tapaan henkilöiden välisen yhteyden moraalisuuden rekonstruktio.
Honnethilla on Frankfurtin koulukunnan hengessä pyrkimus kriittiseen yhteiskuntateoriaan myös psykologian ja psykoanalyyttisten teorioiden avulla sekä sosiologisan ja sosiaaliontologian keinoja käyttäen.