Bodies Without Organs
Wikipedia
![]() |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
Syy: Kieliasu Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
![]() |
Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. |
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Bodies Without Organs perustettiin Ruotsissa vuoden 2003 lopulla. Sen perustajajäsenenä toimii mm. Army of lovers ja Vacuum yhtyeistä tunnettu musanero Alexander Bard, laulaja Martin Rolinski ja kosketinsoittaja Marina Schiptjenko. Ryhmän aloittaessa yhtyeen eräänlaisena häärävänä taustavoimana toimi myöskin Army of loversista tunnettu Jean-Pierre Barda, mutta hän poistui pian taustapirun puuhistaan.
Maaliskuussa 2004 yhtye julkaisi ensimmäisen singlensä "Living in a fantasy", joka sai melko kankean vastaanoton Ruotsin radioaalloilla. Single pysyi myyntilistoilla vain muutaman viikon ja korkeimmillaankin ylsi vain sijalle 44. Toinen single "Conquering America" pystyi jo parempaan. Se kasvoi radiohitiksi yhtyeen kotimaassa ja nousi korkeimmillaan sijalle 27. Kolmas single, helmikuussa 2005 julkaistu "Sixteen tons of hardware" nousi yhtyeen suurimmaksi hitiksi tulevalta debyyttialbumilta. Sen musiikkivideo sai näkyvyyttä MTV Nordicilla huomattavasti edellisiä sinkkuja enemmän. Kyseisellä singlellä yhtye myös rantautui Suomeen ja nousi välittömästi virallisen singlelistan top-20:een. Yhtye kävi myös pariin otteeseen promoamassa uutta singleään Suomessa. Ruotsissa kappaleesta tuli lähes bändin ensimmäinen Top-10 hitti mutta jäi kuin jäikin korkeimmillaan sijalle 11.
Kuukausi singlen julkaisun jälkeen debyyttilevy Prototype julkaistiin Skandinaviassa, ja se nousi Ruotsissa kakkoseksi albumilistalla. Suomessa albumi myi vuoden loppuun mennessä lähes kultaa (15.000 kpl). Albumi sai mediassa ristiriitaisen vastaanoton. Toisaalla albumia hehkutettiin pitkästä aikaa hyväksi ja harmittomaksi dancepopiksi, kun taas toisaalla albumia riepoteltiin surkeaksi Army of lovers -rahastukseksi. Joka tapauksessa albumi myi lähes tuplaplatinaa Ruotsissa pysytellen albumilistalla yli 60 viikkoa.
Albumilta irrotettiin vielä lisäksi singlet "Gone" jolla yhtye osallistui Ruotsin euroviisukarsintoihin jääden kolmanneksi, "Open door" ja "Sunshine in the rain", joita soitettiin radiossa, sekä viimeinen seitsemäs single albumilta [[Voodoo magic]].
Keväällä 2006 Bodies without organs palasi muuttaen nimensä BWO:ksi ja osallistuen toistamiseen Ruotsin euroviisukarsintoihin, tällä kertaa tarttuvalla "Temple of love" kappalella. Yhtye oli ennakkosuosikki mutta se ei pelastanut heitä häviämästä Carola Häggvistille ja niin kolmikko sai luopua haaveista päästä mittelöimään Lordia vastaan. Temple of love single nousi kahdeksi viikoksi Ruotsin singlelistan ykköseksi ja sitä soitettiin radiossa myös Suomessa. Bändi myös esiintyi kotimaisen Tuomas & Juuso experience keskusteluohjelman viimeisessä jaksossa samana keväänä.
Huhtikuussa julkaistiin yhtyeen toinen studioalbumi "Halcyon days" joka nousi Ruotsissa albumilistan ykköseksi ja myi kultaa. Albumi sai kaikissa medioissa hyvän vastaanoton, sillä albumi oli akustisempi ja tummansävyisempi kuin debyytti. Samana vuonna yhtye sai myös pokaalin vuoden 2006 parhaana ruotsalaisena yhtyeenä. Muut albumilta irroitetut singlet "We could be heroes", "Will my arms be strong enough" ja "Chariots of fire" kuuluivat myös radiossa mutta yksikään ei yltänyt Temple of loven menestykseen.
Joulukuussa 2006 BWO julkaisi remix albumin "Halcyon nights" mutta se ei noussut listoille missään maassa, ei edes yhtyeen omassa kotimaassa.
Tällä hetkellä yhtye on valmistelemassa studiossa kolmatta studioalbumiaan "Fabricator" jolta julkaistaan huhtikuussa esimakuna single "Save my pride" joka on Cover Alcazar yhtyeen toisen albumin Alcazarizedin piilobiisistä. Näillä näkymin albumi saisi julkaisun syyskuussa sillä bändi aikoo irrottaa siltä myös toisen singlen ennen julkaisua.