Brittiläinen kulttuuri
Wikipedia
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. | |
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Brittiläinen kulttuuri on vaikuttanut ympäri maailmaa. Maalla on paljon yhteyksiä vanhoihin siirtomaihinsa, etenkin niihin jotka ovat omaksuneet englannin kielekseen. Kulttuuriin vaikuttaa nykyisin myös maan suuri siirtolaisväestö, josta suuri osa on kotoisin Intiasta. Maan koostuminen neljästä aiemmin itsenäisestä alueesta synnyttää maan eri osissa vallitsevat kulttuurilliset erot.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kieli
Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole virallista kieltä, mutta noin 95% puhuu englantia äidinkielenään. Joissakin osissa maata on kuitenkin poikkeuksia tästä, esimerkiksi Walesissa käytetään englannin ohella virkakielenä myös kymriä. Pohjois-Irlannissa puolestaan on käytössä iiri ja osittain myös skotin kielen murre Ulsterin skotti. Hebrideillä, Skotlannin rannikolla käytetään myös skottia.
[muokkaa] Kirjallisuus
Brittiläinen kirjallisuus on hyvin arvostettua ja sillä on pitkä historia. Saarten varhaisimmat kirjalliset tuotokset kirjoitettiin paikallisilla kelttiläisillä kielillä. Walesilainen kirjallisuusperinne ulottuu aina 500-luvulle saakka ja irlantilainen runouskin on jatkunut eheänä kokonaisuutena 500-luvulta nykypäivään.
Anglosaksiseen kirjallisuuteen voidaan lukea kuuluvaksi muinaisenglanniksi kirjoitettu eeppinen sankariruno Beowulf. Normannien valloitettua Englannin maahan tuli mannermaisia vaikutteita, jotka syrjäyttivät anglosaksisia perinteitä.
Geoffrey Chaucer oli yksi ensimmäisiä englantilaisia kirjailijoita. Hänen 1300-luvulla julkaistu teoksensa Canterburyn tarinoita on yhä lukijoiden suosiossa.
Kirjapainon rantauduttua Englantiin vuonna 1476 etenkin runous ja näytelmäkirjallisuus alkoivat kukoistaa. Tuolta ajalta kuuluisin brittiläinen hahmo on epäilemättä William Shakespeare, joka ei ole menettänyt suosiotaan 2000-luvullakaan.
Romaaneja alettiin kirjoittaa enenevissä määrin 1700-luvulta alkaen. Tunnettuja ovat muun muassa Daniel Defoen Robinson Crusoe vuodelta 1719 ja Henry Fieldingin Tom Jones vuodelta 1745. Runoudessa suosioon nousi kansankielinen esitystapa, jota noudatteli esim. Robert Burns. Hän sai runsaasti vaikutteita Skotlannin runoudesta, jota kirjoitettiin kansanomaisesti skotin kielellä.
1800-luvun alussa kirjallisuutta hallitsi romantiikan aikakausi, jolloin runouden saralla vaikuttivat William Blake, John Keats ja Lordi Byron. Viktoriaaninen aikakausi oli englantilaisessa kirjallisuudessa realismin kulta-aikaa. Sitä edustivat Jane Austen, Brontën sisarukset (Charlotte, Emily ja Anne), Charles Dickens, George Eliot ja Thomas Hardy.
Ensimmäisen maailmansodan myötä nousi sotakirjallisuuden ja -runouden suosio. 1900-luvun alussa koettiin myös irlantilaisen ja skotlantilaisen kirjallisuuden elpymistä. Irlannin vapaavaltion erottua Yhdistyneestä kuningaskunnasta sen kirjallisuuskin on kuitenkin nähty erillisenä osana muusta Britanniasta. Modernismi rantautui Skotlantiin 1900-luvulla ja myös gaelin- ja skotinkielinen kirjallisuus alkoi taas saada jalansijaa.
Romaanikirjallisuudesta kehittyi pian suosituin kirjallisuuden muoto ja se on sitä nykyäänkin. Britteinsaarilla vaikuttavat kirjalliseen ilmapiiriin myös runsas maahanmuuttajaväestö, joka tuo oman tyylinsä ja säväyksensä kirjallisuuteen. Maineikkaita nykyajan brittiläisiä kirjailijoita ovat muun muassa Sherlock Holmesin luoja Arthur Conan Doyle, D.H. Lawrence, George Orwell, Salman Rushdie, Mary Shelley, Zadie Smith, J.R.R. Tolkien, Virginia Woolf ja J.K. Rowling. Runoilijoista mainittavia ovat T.S. Eliot, Ted Hughes, John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling.
[muokkaa] Tavat
Brittiläinen tapakulttuuri käsittää laajan kirjon erilaisia tapoja ja tottumuksia. Pöytätavat ja keskustelut muodostavat keskeisen ilmiön arkielämässä. Englantilainen käyttää sateenvarjoa, koska maassa säät vaihtelevat. Junia käytetään kaksikerroksisten bussien ohella paljon.
[muokkaa] Musiikki
Musiikilla on keskeinen merkitys Britanniassa, jossa on tehty paljon merkittävää ja kotimaansa ulkopuolellakin tunnettua popmusiikkia. Sieltä ovat saaneet alkunsa The Beatles, Rolling Stones, David Bowie, Iron Maiden ja monet uudemmatkin jättimenestykset kuten The Kooks, Oasis, Coldplay ja Robbie Williams.
[muokkaa] Ruoka
Teetuvissa ja kahviloissa juodaan teetä höystettyinä erilaisin lisukkein. Teeleivät ja muu makea kahvileipä kuuluvat mukaan. Makeiset sekä purukumi ovat myös tärkeitä englantilaisille. Olutta juodaan paljon isoista kolpakoista. Kuitenkaan ei juoda umpihumalaan, vaan seuran vuoksi.
[muokkaa] Urheilu
Urheilu, etenkin jalkapallo- sekä tennisturnaukset, mutta myös rugby ja kilpasoutu ovat merkittäviä. Myös hevosurheilu ja pubien darts-kisat ovat suosittuja. Kaunis ja rehevä luonto tasaisine ruohokenttineen luo hyvät edellytykset golfin peluulle, joka urheilumuotona on varsin keskeisessä asemassa heti jalkapallon ja tenniksen jälkeen. Pelataan krikettiä ja biljardia. Lyödään vetoa mitä erilaisimmista kohteista. Niinpä vedonvälittäjillä onkin työtä.