Buddhalainen moraali
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: mm. otsikoiden puute tekee artikkelista erittäin vaikealukuisen Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Buddhalaisen perinteen mukaan Buddhan ensimmäinen Sarnathissa pitämä saarna kuuluu seuraavasti:
"Kun viisi askeettia näkivät entisen opettajansa lähestyvän, he päättivät olla tervehtimättä häntä ja puhuttelematta häntä mestarina ja kutsua häntä vain hänen nimellään. 'Sillä', sanoivat he, 'hän on rikkonut valansa ja luopunut pyhästä tehtävästään. Hän ei ole enää mikään kerjäläismunkki, vaan pelkkä Gotama ja Gotamasta on tullut ihminen, joka elää ylellisyydessä tavoitellen maallisia nautintoja.'
Mutta kun siunattu lähestyi heitä suurella arvokkuudella, he nousivat vastoin tahtoaan istuimiltaan ja tervehtivät häntä kunnioittavasti päätöksestään huolimatta. Mutta he kutsuivat häntä vain nimeltä ja puhuttelivat häntä 'ystävä Gotamana'.
Kun he olivat ottaneet Siunatun näin vastaan, sanoi hän:
'Kutsukaa Tathagataa, häntä, joka on löytänyt totuuden, hänen arvonimellään, älkääkä puhutelko häntä ystävänä, sillä hän on pyhä Buddha (= valaistunut). Rakastavin sydämin Buddha huolehtii yhtäläisesti kaikista elävistä olennoista ja siksi häntä kutsutaan isäksi. On väärin olla osoittamalta kunnioitusta isälleen, ja hänen halveksimisensa on rikos.
Tathagata, jatkoi Buddha, ei hae pelastusta itsekidutuksesta, mutta ei hän silti hae myöskään maailmallisia nautintoja tai elä ylellisyydessä. Tathagata on löytänyt Keskitien.
On kaksi äärimmäisyyttä, munkit, joita maailmasta luopuneen on syytä välttää. Ne ovat toisaalta kyltymätön nautinnonhalu, joka on arvotonta, turhamaista ja vain maailmanmieliselle ihmiselle soveliasta, ja toisaalta itsekidutus, joka on tuskallista ja hyödytöntä eikä tuota mitään tuloksia. Ihminen, joka ei ole harhoista vapaa, ei puhdistu kalan ja lihan syömisestä pidättymällä, kävelemällä alastomana, ajamalla hiuksensa, kulkemalla tukka takkuisena, pukeutumalla karkeisiin vaatteisiin, itsensä likaamalla tai Agnille ( tulen jumala ) uhraamalla.
Ihminen, joka elää yhä harhassaan, ei puhdistu vedakirjoja lukemalla, antamalla uhrilahjoja papeille tai uhraamalla jumalille, kuolettamalla itsensä kylmän tai kuuman avulla tai muilla kuolemattomuuden saavuttamiseksi harjoitetuilla tempuilla. Epäpuhtauden perustana ei ole pelkkä lihan syöminen, vaan viha, juoppous, itsepäisyys, kiihkoilu, kavaluus, kateus, omahyväisyys, toisten ihmisten halveksiminen ja pahat tarkoitukset.
Kerjäläismunkit, Tathagata on löytänyt Keskitien, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä, avaa silmät ja suo ymmärryksen, joka johtaa mielen vapauteen, korkeimpaan viisauteen, täydelliseen valaistukseen, Nirvanaan.
Mikä sitten on tämä Tathagatan löytämä Keskitie, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä, tie, joka avaa silmät ja suo ymmärrystä, joka johtaa mielenrauhaan, korkeimpaan viisauteen, Nirvanaan.
Kerjäläismunkit, antakaa minä opetan teille Keskitien, joka ei vie kumpaankaan äärimmäisyyteen. Kärsimys synnyttää kurjassa palvojassa vain mielensekaannusta ja sairaalloisia ajatuksia. Minän kuolettaminen ei johda edes maalliseen tietoon, miten se sitten voisi johtaa aistien kuolettamiseen.
Joka täyttää lamppunsa vedellä, ei karkota pimeyttä. Joka koettaa sytyttää tulen lahonneista puista, epäonnistuu. Ja miten joku voisi vapautua minästä elämällä kurjaa elämää, ellei hän kykene sammuttamaan himon tulta ja jos hän yhä etsii maallisia tai taivaallisia nautintoja. Mutta se, jonka minä on sammunut, on himosta vapaa, hän ei tavoittele maanpäällisiä eikä taivaallisia nautintoja, eikä hänen luonnollisten tarpeittensa tyydyttäminen tee häntä epäpuhtaaksi. Hänen tulee kuitenkin olla kohtuullinen, hänen tulee syödä ja juoda tyydyttääkseen luonnolliset tarpeet.
Aistillisuus veltostuttaa, nautinnonhaluinen on kärsimystensä orja, ja nautintojen tavoitteleminen on alentavaa ja älytöntä.
Mutta elämän välttämättömien tarpeiden tyydyttäminen ei ole pahaa. Ruumiinsa kunnossa pitäminen on velvollisuus, sillä muuten emme saa tilaisuutta puhdistaa viisauden lamppua emmekä kykene pitämään mieltämme terveenä ja selkeänä. Vesi ympäröi lootuskukan, mutta ei kastele sen terälehtiä.
Tämä on Keskitie, kerjäläismunkit, se, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä.
Ja siunattu puhui ystävällisesti oppilailleen, tunsi myötätuntoa heitä kohtaan heidän erehdystensä tähden ja osoitti heidän ponnistelujensa hyödyttömyyden, ja pahan tahdon jää, joka oli jäädyttänyt heidän sydämensä, suli mestarin sanojen lempeässä lämmössä.
Nyt siunattu pani liikkeelle täydellisen Opin pyörän ja alkoi saarnata kerjäläismunkeille, avasi heille oven kuolemattomuuteen ja näytti Nirvanan ihanuuden.
Buddha sanoi:
Pyörän puolapuut ovat hyvän käytöksen säännöt, oikeudenmukaisuus puolapuiden pituuden yhdenmukaisuus, viisaus pyörän vanne, vaatimattomuus ja harkinta ovat pyörän napa, johon totuuden liikkumaton akseli on kiinnitetty. Se, joka näkee kärsimyksen olemassaolon, sen syyn, sen lakkaamisen ja tien sen lakkaamiseen, on ymmärtänyt neljä jaloa totuutta. Hän kulkee oikeata polkua.
Oikea näkemys olkoon hänen soihtunsa tiellä. Oikea päätös olkoon hänen tiennäyttäjänään. oikea puhe olkoon hänen lepopaikkansa tiellä, ja hänen käyntinsä tulee olla ryhdikästä, sillä se on oikeaa käytöstä. Hänen virvoituksenaan olkoon oikea tapa hankkia elantonsa. Oikea pyrkimys olkoon hänen askeleinaan, oikea ajatus hänen hengityksenään, ja oikea mietiskely on antava hänelle ikuisen elämän.
Kerjäläismunkit, nyt kuulette kärsimystä koskevan jalon totuuden.
Syntyminen on tuskallista, vanheneminen on tuskallista, sairastaminen on tuskallista, kuoleminen on tuskallista, tuskallista on yhteys siihen, mistä emme pidä, tuskallista on eroaminen siitä, mistä pidämme, tuskallisia ovat kaikki pyyteet, joita emme voi tyydyttää. Lyhyesti sanottuna, tuskallisia ovat ruumiin tilat, jotka syntyvät olemassaoloon kiintymisestä.
Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimystä koskeva jalo totuus.
Nyt kerron teille kärsimyksen alkuperää koskevan jalon totuuden.
Totisesti, himo aiheuttaa olemassaolon uudistumisen, joka aisti-iloihin yhtyneenä hakee täyttymystä milloin sieltä, milloin täältä, intohimojensa tyydyttämisen halu, himo tulevaan elämään, himo onneen tässä elämässä.
Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimyksen alkuperää koskeva jalo totuus.
Ja nyt kerron teille kärsimyksen päättymistä koskevan jalon totuuden:
Se on himosta luopumista täydellisen päättämisen kautta. Se on himon lopullista hylkäämistä ja täydellistä vapautta siitä.
Tämä on siis kärsimyksen päättymistä koskeva jalo totuus.
Ja nyt kerron teille jalon totuuden tiestä, joka johtaa kärsimyksen päättymiseen. Tämä tie on jalo kahdeksankertainen tie:
Oikea näkemys, oikea päätös, oikea puhe, oikea käytös, oikea elinkeino, oikea pyrkimys, oikea ajatus, oikea mietiskely.
Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimyksen päättymistä koskeva jalo totuus.
Olemalla hyvä ja rakastava olen vapauttanut sydämeni ja siksi tiedän, etten synny uudelleen.
Olen jo nyt astunut Nirvanaan.
Kun siunattu oli pannut totuuden kuninkaallisen vaununpyörän liikkeelle koko maailmankaikkeus havahtui hetkeksi. Devat jättivät taivaalliset asuntonsa kuunnellakseen jaloa totuutta, viisaat, jotka olivat jo kuolleet, kokoontuivat suuren opettajan ympärille vastaanottamaan ilosanomaa, jopa eläimet tunsivat Tathagatan sanoista lähtevän siunauksen. Koko tuntevien olentojen joukko, jumalat, ihmiset ja eläimet kuulivat vapautuksen sanoman, vastaanottivat sen ja ymmärsivät sen omalla kielellään."
[muokkaa] Moraaliset ohjeet
Elämän kunnioitus sisältyy myös buddhalaisuuden moraalisiin ohjeisiin. Munkeilla nämä ohjeet ovat tiukemmat, mutta tavallisia ihmisiä varten on viisi ohjetta:
- Tulee pidättyä tuottamasta vahinkoa muille eläville olennoille
- Tulee pidättyä ottamasta mitään mitä ei ole vapaaehtoisesti annettu
- Tulee pidättyä sukupuolisesta väärinkäyttäytymisestä
- Tulee pidättyä valheellisesta puheesta
- Tulee pidättyä sumentamasta mieltä millään keinoin
Sukupuolinen väärinkäyttäytyminen ei tuomitse esimerkiksi esiaviollista seksiä tai homoseksuaalisuutta, ellei näistä aiheudu kärsimystä muille. Viides sääntö viittaa päihteiden käyttöön: tavoitteena on mielen kirkkaus, ei sen sumentaminen, ja tämän vuoksi buddhalaiset eivät yleensä käytä alkoholia.
Buddhismi uskoo siveellisen maailmanjärjestyksen olemassaoloon. Syyn ja seurauksen laki on buddhismin mukaan siten rakennettu, että hyvä ja paha saavat aikanaan palkkansa. Useimpien hindulaisten mukaan tällainen kärsimys on seurausta jossakin aikaisemmassa elämässä tehdyistä pahoista töistä. Myös buddhalaisuus hyväksyy sielunvaellusopin. Buddhalaiset käyttävät hinduismissa yleistä käsitettä karma (= teko, toiminta, suoritus, työ, riitti, seuraus). Monet hindut ajattelevat, että karman lain mukaan ihmisen nykyinen toiminta määrää hänen tulevan olemassaolonsa laadun. Buddhalaiset tarkastelevat kärsimystä tai menestystä aikaisempien tekojen seurauksena.
Buddhalaisuudessa karmaa ei ole vain yhdenlaista, omaa, vaan on olemassa myös rodullista, kansallista ja perheen karmaa. Theravadabuddhalaisuudessa karman laki saattaa muistuttaa luonnontieteellistä käsitystä, jonka mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, mahayanabuddhalaisuus käsittää karman perinteisemmin. Jos sinulta esimerkiksi varastetaan, se saattaa mahayanabuddhalaisen mielestä olla maksua jossakin aikaisemmassa elämässä tehdystä velasta.
Buddhismi ei kuitenkaan kiellä auttamasta kärsivää lähimmäistä. Päinvastoin lähimmäistä auttamalla buddhalainen voi kartuttaa omaa karmaansa. Hyvät työt aiheuttavat hyvän kertautumista, "potensseja".
Buddhismin mukaan jokainen ihminen saa kuoleman jälkeen kokea taivasta tai helvettiä, jonka hän itse on hitaasti, tunti tunnilta maallisen elämänsä aikana itselleen valmistanut. Tuomion päivä on aina itse kullekin tänään.
Buddhismin mukaan ihminen ei normaalisti pysty muistamaan, mitä hän on edellisissä elämissään kokenut, sillä hänen aivonsa eivät ole samat. Theravadabuddhalaisuuden mukaan se, mitä ihmisistä jää jäljelle, on nimetön, moniaineinen karman seos. Mahayanabuddhalaisuuden mukaan jäljelle jää yksilö.
Buddhismi pyrkii vapauttamaan ihmisen syysuhteen pyörästä. Kahdeksankertaisen polun päämäärä on nirvana, vapautuminen sielunvaelluksesta. Buddhan kerrotaan kieltäytyneen sanomasta, millainen olotila on nirvana, mutta myöhemmät buddhalaiset ovat sanoneet muun muassa, että nirvana ei ole olinpaikka vaan tajunnan tila. Joka ei ole saavuttanut nirvanaa, ei voi tuntea sitä, ja joka on saavuttanut sen, ei voi kertoa siitä.
Paitsi tiedolla myös moraalilla on tärkeä osuus nirvanaan pyrkimisessä. Buddha sanoi perimätiedon mukaan, ettei kukaan voi vapauttaa veljeään Pyörästä. Lopullista totuutta ei voida koskaan ilmaista ihmisille, vaan kunkin on loppujen lopuksi löydettävä se itse. Välttääksemme jälleensyntymistä meidän on tukahdutettava aistillisten nautintojen himo ja kuljettava jaloa kahdeksankertaista polkua.
Buddhismin mukaan moraalisuus on alhaisimmassa muodossaan itsekästä. Karman lain tajuaminen saa ihmisen ymmärtämään, että kannattaa olla hyvä. Tällä kehitysasteella ei ole muuta varmaa pakotetta moraalisuuteen kuin kärsimyksen pelko, kärsimyksen, joka nyt tai myöhemmin seuraa moraalitonta elämää. Buddhismin mukaan pahojen tekojen aiheet ovat himo, viha, harhat tai pelko.
Kahdeksankertaisen tien ensimmäinen askel oikea näkemys merkitsee buddhalaisuuden opin ymmärtämistä.
Toinen askel oikea päätös merkitsee halua toimia lähimmäisten hyväksi.
Kolmas askel oikea puhe merkitsee harkintaa siinä, mitä puhuu, kohteliaisuutta, hienotunteisuutta ja totuudenmukaisuutta.
Neljäs askel oikea käytös sisältää sekä käskyjä että kieltoja. Kuuluisat viisi käskyä ovat oikeastaan kieltoja: käsky olla tappamatta, varastamatta, harjoittamatta (maallikoiden suhteen harjoittamatta liiallisessa määrin) sukupuoliyhteyttä, panettelematta ja käyttämättä juovuttavia juomia tai huumausaineita.
Viides askel oikea ammatti tarkoittaa sitä, että oppilaan on harjoitettava ammattia, joka on sopusoinnussa edellä olevien sääntöjen kanssa.
Kuudennen askeleen oikeaa pyrkimystä on neljää lajia: uuden pahan mieleen tunkeutumisen estäminen, mielessä olevan pahan poiskitkeminen, mielessä olevan hyvän kehittäminen sekä väsymätön uuden hyvän hankkiminen.
Seitsemännen askeleen, oikea ajatus, buddhalaiset sanovat merkitsevän läntisen maailman laiminlyömää ihmismielen kehittämistä. Dhammapada- niminen buddhalainen teos sanoo, että koko olemuksemme on ajatustemme tulos, se perustuu ajatuksiimme ja on rakennettu ajatuksistanne.
Kahdeksas askel oikea mietiskely merkitsee buddhalaisuuden mukaan kosmisen tajunnan saavuttamista. Kaikkeuden luonne ja sisältö tunnetaan välittömästi keinoin, jotka ylittävät tavallisen järjen. Tätä kykyä kutsutaan Buddhiksi.
Buddhismin mukaan jokainen tekomme riippuu siitä, millaisiksi olemme kulloinkin kehittyneet, mutta vastainen kehityksemme riippuu tahtomme suuntauksesta. Karman laki vahvistaa ainoastaan, ettei syntien anteeksianto voi yhtäkkiä muuttaa tuota suuntaa, vaan se on muutettava omien ponnistustemme voimalla.
Veljeskunnan jäsenten on voitettava kymmenen estettä, jotka ovat:
1. Harhaluulo, että yksilöllinen minä on todellinen
2. Epäilys
3. Usko uskonnollisten menojen tehoon
4. Aistillisuus
5. Epäystävällisyys
6. Halu elää erillisenä olentona muotojen maailmassa (aineena tai hienona aineena)
7. Halu elää erillisenä olentona muotovapaassa maailmassa (aineettomana)
8. Henkinen ylpeys
9. Omahyväisyys
10. Tietämättömyys
Neljä jaloa ominaisuutta ovat:
1. Rakkaus
2. Myötätunto
3. Ilo
4. Mielentyyneys
Meditaatio liittyy olennaisena osana buddhalaisuuteen. Rukouksesta buddhalaiset sanovat, että he koettavat korvata hedelmättömän ja hyödyttömän rukouksen ansiokkailla ja hyödyllisillä teoilla. Rukous on vahingollinen, koska se kuolettaa ihmisen itseluottamuksen ja kehittää vielä hurjempaa itsekkyyttä.
Buddhalaisuudesta on lukuisia eri tulkintoja. Tiibetin buddhalaisten kuuluisat rukousmyllyt edustavat alansa huippua. Myllynrattaaseen on kirjoitettu sanat "terve jalokivi lootuskukkasessa", jolla tarkoitetaan maan kansallisjumalaa Armollista Herraa.
Buddhalaisuuden eri tulkintatapojen välillä on erimielisyyksiä. Theravadabuddhalaisuus väittää, että mahayanabuddhalaisuus on buddhismin rappeutunut muoto, mahayanabuddhalaisuus puolestaan väittää, että sillä on hallussaan itsensä Buddhan edistyneimmille oppilailleen ilmaisemaa salaista tietoa. Theravadabuddhalaisuus väittää, että mahayanabuddhalaisuus on sallinut kaikenlaisten taikauskoisten tapojen saada jalansijaa. Mahayanabuddhalaisuuteen on levinnyt theravadabuddhalaisuudelle vieras oppi pelastuksesta uskon avulla. Hyve on saattanut jäädä alempaan asemaan uskon rinnalla. Toisaalta theravadabuddhalaisuus on ollut yksilökeskeistä ja mahayanabuddhalaisuus enemmän yhteisökeskeistä. Mahayanabuddhalaisuudessa on ajateltu, että nirvanan saavuttaneet voivat hylätä nirvanan ja palata alempiin olotiloihin auttaakseen ihmisiä boddhisatvoina.
Theravadabuddhalaisuudessa Buddha on opettaja, ihminen, joka on saavuttanut nirvanan. Mahayanabuddhalaisuudessa Buddha muodostaa pyhän kolminaisuuden:
1. Olemusruumis, maailmankaikkeuden normi
2. Sen taivaallinen ilmennys, autuuden ruumis
3. Näkyvä ruumis
Hindulaisuudessa kolmiyhteinen jumala on Brahma, luoja, Vishnu, säilyttäjä, Siva, hävittäjä. Brahma edustaa olemusta, Vishnu ja Siva taivaallista ilmennystä ja näiden maanpäälliset muodot kuten Rama ja Krishna näkyvää ruumista.
Se miten uskonnot ilmenevät historiassa tai politiikassa on eri asia kuin se, mitä uskonnot opettavat ja mihin ne pyrkivät. Kuningas Asokan kerrotaan sanoneen, että muiden lahkojen panetteleminen tai muiden aiheeton halventaminen ei ole kunniakasta, mutta sitä vastoin on kunniakasta osoittaa arvoa muille lahkoille kaiken sen johdosta, mikä niissä on kunnian arvoista. Tällä tavalla hyötyy siitä sekä oma lahko että toisetkin, päinvastainen menettely aiheuttaa oman lahkon turmion, samalla kun muille aiheutetaan vahinkoa. Buddhalaisuuteen on tästä huolimatta liitetty myös käännytystyön tekeminen. Kuningas Asokan kerrotaan lähettäneen lähetyssaarnaajia aina Egyptiin ja Syyriaan asti.
Buddhalaisten mukaan naisen asema buddhalaisissa maissa on parempi kuin hinduismissa, kristinuskossa ja islamissa. Buddhalaisessa avioliitossa, tyttö ei muuta nimeään eikä kanna vihkisormusta. Hän pitää omaisuutensa erillään ja tekee kauppaa omalla vastuullaan. Lapset ovat hänen ja hän kasvattaa ne. Toisaalta eräissä mahayanabuddhalaisuuden maissa kuten Kiinassa ja Japanissa naisten asema on ollut aikaisemmin erittäin alistettu. Buddhistit ovat korostaneet, että näissä maissa buddhismin vaikutus on ollut vain osittainen.
Theravadabuddhalaisuus ei ole ollut kiinnostunut politiikasta. Buddhalaisuuden sisällä esiintyvät sekä johtajavaltainen että kansanvaltainen hallintotapa. Sanghaa, Buddhan perustamaa järjestöä hallitsevat vanhemmat veljet neuvoillaan, mutta kerjäläismunkeilla on äänioikeus kaikissa tärkeissä asioissa.
Eräiden historioitsijoiden mukaan brahmanismi ja islamilaiset hallitsijat karkottivat buddhalaiset buddhismin kotimaasta Intiasta. Väkivallan jälkiä voidaan löytää sekä hävitetyistä buddhalaisista muistomerkeistä että muslimien hävittämistä brahmalaisista muistomerkeistä.
Helleenisen kulttuurin tutkijat ovat esittäneet, että buddhalaisuudella on ollut vaikutusta myös juutalaisuuden essealaiseen haaraan sekä kristinuskoon.
Veljeskunnan jäsenillä on ankarampi moraali kuin maallikoilla. Edellä lueteltujen viiden kiellon lisäksi munkit lupaavat:
6) olla syömättä sopimattomaan aikaan (ts. olla nauttimatta kiinteää ruokaa keskipäivän jälkeen)
7) pidättyä tanssista, laulamasta maallisia lauluja, katsomasta näytelmiä ja kuuntelemasta soittoa, ts. maallisista huveista
8) olla käyttämättä minkäänlaisia koristuksia, hajuvesiä, hyvänhajuista öljyjä ja rasvoja tai mitään turhamaista
9) luopua ylellisistä vuoteista, nukkua kovalla matalalla lavitsalla ja välttää kaikkea maailman menoa
10) aina elää vapaaehtoisessa köyhyydessä
Nämä lupaukset voi rikkoa kolmella tavalla: ajatuksin, sanoin ja teoin.
