Cambrain taistelu
Wikipedia
Cambrain taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
|
|||||||
|
|||||||
Taistelijat | |||||||
Yhdistynyt kuningaskunta, Newfoundland |
Saksan keisarikunta | ||||||
Komentajat | |||||||
Julian Byng | Georg von der Marwitz | ||||||
Vahvuudet | |||||||
2 armeijakuntaa | 1 armeijakunta | ||||||
Tappiot | |||||||
45 000 kaatunutta, 9 000 vangittua, 100 tuhottua tankkia |
45 000 kaatunutta, 11 000 vangittua |
Cambrain taistelu ensimmäisessä maailmansodassa (20. marraskuuta 1917 – 3. joulukuuta 1917) on kuuluisa siitä, että ympärysvallat käyttivät siinä ensimmäisen kerran onnistuneesti panssarivaunuja, jotka kykenivät etenemään konekivääritulessa ja saksalaisten juoksuhautojen yli. Taistelun ajatus oli kokeilla panssareita ja heikentää ja lannistaa saksalaisia, ei vallata maata, mutta lopulta tarkoitus oli tehdä tyypillinen täyden mittakaavan valtaushyökkäys. Saksalaiset tekivät vastahyökkäyksellä tyhjiksi Cambrain taistelun menestyksen.
[muokkaa] Cambrain taistelu

Cambrai on kylä Nordin departementissa (Nord-Pas-de-Calais) Ranskassa. Paikka oli osa Hindenburg-linjaa ja merkittävä huoltokeskus. Taistelussa kuoli molemmin puolin 45 000 sotilasta. 1003 tykkiä tulitti vihollista, ympärysvaltojen joukot etenivät savuverhon suojissa. Saksan tiedustelu oli perillä hyökkäyksestä etukäteen, vaikka sitä yritettiin peitellä. Hyökkäys edistyi hyvin, jopa 8 km syvyyteen. Panssarit eivät olleet voittamaton ase: saksalaiset tuhosivat tankkeja tykeillä, eräs tykki tuhosi 16 tankkia. Ensimmäisen päivän aikana tuhottiin 65 panssaria, 180 jäi jäljelle. Näistäkin 71:een tuli konevika, ja 43 juuttui maastoon. Britit eivät onnistuneet etenemään Bourlonin sillalle asti.
21. päivänä taistelu jatkui, saksalaiset olivat saaneet vahvistuksia, ja brittien eteneminen hidastui huomattavasti. Britit pyrkivät mieluummin suojaamaan valtaamiaan alueitaan, kuin etenemään. Britit yrittivät vallata Bourlonin harjanteen rintaman mutkaa, jota saartivat monelta puolelta, edeten siellä. Saksalaiset aloittivat pian vastahyökkäyksen muun muassa vallatakseen takaisin Bourlonin mutkan ja lopulta edetä takaisin Hindenburg-linjalle. Saksalaiset käyttivät ns. Hutier-taktiikkaa. Siinä lyhyen, terävän tulivalmistelun jälkeen saksalaiset etenivät pieninä ryhminä, ei suurina aaltoina, vastustajan asemiin. Taktiikka oli tehokas: saksalaiset etenivät nopeasti pystyen miltei kaappaamaan brittien 29. ja 12. divisioonien päämajat. Lopulta britit vastasivat voimakkaalla konekivääritulella Bourlonin lähellä pitäen saksalaiset aisoissa. Saksalaiset miltei saartoivat Bourlonin. Yön saapuminen ja brittitankkien saapuminen helpotti brittien asemaa.
Britit joutuivat 3. joulukuuta vetäytymään monelta valtaamaltaan alueelta.
