Chacon sota
Wikipedia
| Chacon sota | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||||
|
|||||||||
| Taistelijat | |||||||||
| Bolivia | Paraguay | ||||||||
| Komentajat | |||||||||
| Hans Kundt | Mcal. José Félix Estigarribia | ||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
| Bolivian asevoimat | Paraguayn asevoimat | ||||||||
Chacon sota käytiin 1932–1935 Bolivian ja Paraguayn välillä Gran Chacon alueesta, jossa luultiin virheellisesti olevan runsaita luonnonvaroja, etenkin maaöljyä.
Alue on harvaan asuttu ja sisämaassa, mutta sen läpi virtaavan Paraguayjoen hallinnan uskottiin antavan sisämaavaltiolle pääsyn Atlantille. Tämä oli erityisen tärkeää Bolivialle, joka oli menettänyt yhteyden merelle hävittyään Tyynenmeren rannikon Chilelle Tyynenmeren sodassa 1883.
Öljyn löytyminen Andien juurelta sai aikaan villejä spekulaatioita siitä että Chacossa itsessään sijaisisi rikkaita öljyvaroja. Standard Oil etsi öljyä Bolivian tukemana ja Shell Oil Paraguayasta käsin.
Kansainvälisessä sovittelussa Bolivia väitti alueen kuulunen alkuperäiseen Espanjan provinssiin, josta Bolivia oli lähtöisin. Paraguay taas aloitti alueen hyödyntämisen yerba maten kasvatukseen ja sen pieni guaraní-alkuperäisväestö oli sukua maan omalle väestölle. Paraguay oli myös menettänyt puolet alueestaan Brasilialle ja Argentiinalle kolmoisliiton sodassa 1864–1870, eikä sietänyt ajatusta menettää ainutta vakaata tulonlähdettään.
1920-luvun rajakärhämät muuttuivat avoimeksi sodaksi 1932, kun Bolivian armeija hyökkäsi presidentti Daniel Salamancan käskystä paraguaylaiseen tukikohtaan Vanguardiassa.
Sota oli katastrofi molemmin puolin. Bolivian eurooppalaisperäinen eliitti määräsi alkuperäisväestön aseisiin, vaikka heillä ei juurikaan ollut kiinnostusta sotia kansallisvaltion puolesta. Paraguayssa onnistuttiin nostattamaan isänmaallista innostusta myös sekoittuneen väestön keskuudessa, mutta sotilaat olivat huonosti varustautuneita maaston ja sään kannalta. Sodan 100 000 uhrista suurempi osa kuoli malariaan ja muihin sairauksiin kuin sotimiseen. Sota vie myös molempien maiden taloudet perikadon partaalle.
Vaikka Paraguayn väkiluku oli vain kolmanneksen Bolivian väkiluvusta (880 000 vastaan 2 150 000), sen onnistui sissisodalla voittaa useimmat taistelut. Paraguay sai myös tukea ja aseita Argentiinasta ja onnistui käyttämään heikompaan aseistustaan tehokkaammin kuin Bolivia uudempia ja kalliimpiaan. Paraguaylaiset käyttivät myös radioyhteyksissään guaranía, joka ei ollut bolivialaisten ymmärrettävissä. Boliviassa kenraalit pettyivät sodan kulkuun ja syrjäyttivät 27. marraskuuta 1934 presidentti Salamancan ja korvasivat hänet varapresidentillään José Luis Tejada Sorzanolla.
Kun aselepo solmittiin 12. kesäkuuta 1935, Paraguayn joukot pitävät hallussaan suurta osaa alueesta. Tämä tunnustettiin Argentiinassa 1938 solmitussa rauhassa, jossa Paraguya sai 3/4 alueesta. Muutamien vuosien etsinnän jälkeen öljyä ei löytynyt.
Keskiluokkaiset bolivialaiset pettyivät nopeaan häviöön sodassa, joka johti perinteisen valtajärjestyksen hylkäämiseen ns. Chacon sukupolven (Generación del Chacon) myötä ja lopulta vuoden 1952 Movimiento Nacionalista Revolucionarion johtamaan vallankumoukseen.
