Chimor
Wikipedia

Chimor (Chimú) oli intiaanien perustama valtio nykyisen Perun rannikon pohjoisosissa noin vuosien 850 ja 1470 välillä. Se oli inkojen vastustaja, ja inkat valtasivat Chimorin 1475. Valtion keskus oli Tyynenmeren rannikolla sijaitseva suuri Chan Chan - niminen kaupunki. Chimorin kansaa sanotaan chimuiksi ja kulttuuria Chimúksi. Chimú nousi Mochekulttuurin raunioille.
Chimor on Mochen laakson muinainen nimi. Chimor liittyy Perun intiaanien historian myöhäiseen välikauteen, jolloin Andeilla oli monia kilpailevia keskuksia. Chimu-asutusta on löydetty varsinkin Lambayequen ja Casmajoen laaksojen väliltä.
Chimut liitetään perimätietoon pohjautuvaan Taycanamo-dynastiaan, jonka sijoittaminen historiaan on mahdotonta, koska siinä on vain 9 hallitsijaa ja Chimor oli olemassa satoja vuosia. Todellisuudessa Chimorilla lienee ollut monta dynastiaa.
Chimor oli rannikolla merkittävä tekijä, sillä se omisti lopulta alueen viljeltävästä maasta noin 2/3.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Chan Chan
Cimujen pääkaupunki oli Chan Chan. Se oli säänbnöllisesti rakennettu, siellä oli lopulta 9 suvun palatsia eli ciudadelaa sekä käsityöläiskiltojen rakennuksia. Se oli alataan lopulta 15-25 km2 ja siellä asui ainakin 30000-100000 asukasta.
[muokkaa] Chimorin valtio, väestö, talous ja hallinto
Chimujen yhteiskunta perustui luokkiin ja ammattikuntakiltoihin. Valtakunnan laajenemisen syy saattoi olla hallitsijoiden halu saada haltuunsa omaisuuksia. Chimorin valtio oli voimakkaasti keskitetty ja laajetessaan maasta tuli valtioliitto. Chimujen kieli oli quingnam eli yunga. Tällä kielellä on monia muitakin nimityksiä kuten mochica, yunca, chimú, muchic, mochika, muchik ja chimu. Se ei ole minkään muun intiaanikielen sukulainen. Se on kuollut kieli. 1700-luvulla kieltä puhuttiin vielä malko yleisesti. Kieli jäi pois käytöstä 1900-luvulla.
Chimut tuottivat suuria määriä keramiikkaa ja kangasta. Chimut tunnetaan metallisepistään, jotka olivat Sicánista tuotuja. Inkat arvostivat Chimoria valloittaessaan sen ja omaksuivat alueelta monia vaikutteita.
Valtakunnassa oli laajimmillaan 20 jokilaaksoa ja 1-2 miljoonaa asukasta. Chimoria edelsi Moche ja sen päävastustaja oli Sicán eli Lambayeque. Toinen vastustaja, inkat, nousi merkittäväksi vasta 1400-luvulla.
[muokkaa] Chimorin uskonto
Chimorin uskonnossa on samoja piirteitä kuin esimerkiksi Mesopotamian uskonnoissa.
- Merenjumala Ni
- Kuunjumala Si
- Aurinko
- Pata (Orion)
- Fur (Seulaset)
[muokkaa] Chimorin historia
Chimun taidetyyli sulautuu Mocheen ja Wariin. Suuret muurit liittyvät Wariin, arkkitehtuuri muistuttaa muutenkin enemmän Waria kuin Mochea. Jotkut Chimun astioista muistuttivat Mochea, mutta Chimun astiat ovat maalaamattomia ja karkeatekoisia, suurina määrinä tuotettuja.
Chimua edelsi Moche V ja sitten Sicán-kausi. Sicán-kaudella oli Mochen laaksossa Galindo, jossa oli suuria ciudadeloja ja wari-vaikutusta. Chimún musta keramiikka periytyi Sicánista.
Chan Chanin perusti lengendan mukaan Tacaynamo noin 900 jaa. Tarkkaa tietoa tästä ei ole, alueen legendat antavat hallitsijoista ristiriitaisen ja vahvasti myyttisen kuvan, jota chimuhalllitsijat luultavasti tietoisesti muuttelivat. Chimudynastioita on ollut luultavasti monta, mutta vallassa oleva dynastia ei halunnut kertoa edellisistä mitään, koska sen ensimmäinen kuningas saattoi olla vallan kaappaaja.
Aluksi jokilaaksossa oli kaksi keskusta, jotka yhdistyivät. Kuningasta palvottiin puolijumalana,mikä oli tyypillistä esikolumbiaanisessa Amerikassa. Chimunkin valtakunnan alueella oli teitä, joita oli ollut Perussa jo kauan.
Valtakunnan laajeneminen alkoi noin vuonna 1200, jolloin pääkaupungin asukkaita oli jo noin 8000, ja jolloin hallitsi ehkä Ñancenpinco. Valtakunta laajeni Sanajoelle pohjoisessa ja Santajoelle etelässä.
Toinen laajenemisvaihe tapahtui noin 1350, jolloin Sicán eli El Purgatorio valloitettiin. Sicánin El Purgatorion metalliseppiä siirrettiin Chan Chaniin. Valtakunta oli tällöin laajentunut etelässä Paramongaan Pativilcajoelle. Kolmas laajenemisvaihe tapahtui noin vuonna 1400. Lopulta Chimor ulottui 1000 kilometria rannikkokaisteleelle pohjoisesta Tumbezista etelän Anconiin.
Chimorin viimeinen hallitsija oli Minchancaman, joka valloitti Chancayn ja Anconin sekä Piuran ja Tumbesin alueen. Inkat valloittivat maan noin 1462—1475.
Chimún kultturi levisi laajalle juuri inkojen valloituksen ansiosta, koska inkat verottivat Chimorin aluetta, Chimorilaiset tuottivat inkoille iman tyylisiään tarvikkeita.