Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Darwininsirkut – Wikipedia

Darwininsirkut

Wikipedia

Darwininsirkut

Darwininsirkkuja
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkut Emberizidae
Suvut

Geospiza
Camarhynchus
Platyspiza
Certhidea
Pinaroloxias

Darwininsirkut (tunnetaan myös darwininpeippoina) on neljäntoista läheistä sukua olevan eri lajin varpuslinturyhmä, jonka edustajia tavataan vain Galápagossaarilla ja Galápagossaarilta 960 kilometriä kaakkoon olevalla Kookossaarella. Galápagossaarilta voi tavata 13 lajia ja Kookossaarelta yhden kotoperäisen lajin. Darwininsirkkujen alkuperäiskanta on tuntematon, mutta niiden oletetaan saaneen alkunsa yhdestä ainoasta saarelle eksyneestä lajista, mahdollisesti kantamuoto oli saintluciansirkkunen Saint Lucian saarelta Karibialta. Kukin laji on hiljalleen ajan kuluessa ottanut haltuun oman ekologisen lokeronsa. Leviäminen oli helppoa vähäisen ravinnosta kilpailun vuoksi. Darwininsirkut muodostavat parhaan lintumaailmassa tavattavan esimerkin sopeutumisen suuntautumisesta eri ekologisiin lokeroihin.

Darwininsirkut ovat läheistä sukua toisillaan ja ne ovat lähtöisin yhdestä esivanhemmasta. Ne eivät kuitenkaan olisi erilaistuneet lajeiksi, elleivät ne olisi olleet maantieteellisesti erossa toisistaan. Lajit erikoistuivat ja ovat muuttuneet geneettisesti niin paljon eri saarilla, etteivät kaikki niistä enää pysty risteytymään keskenään. Tosin osa lajeista risteytyy keskenään. Galápagossaarilla luonnonvalinta on suosinut erilaistumista ja adaptiivista radiaatiota.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Tutkimukset

Asumattomalla Daphne Majorin saarella asuvia sirkkuja tutkittiin tarkkaan lyhyen tutkimusjakson ajan vuosina 1973–2001. Näinkin lyhyessä ajassa saarella asuneiden sirkkujen nokkien havaittiin muuttaneen muotoa ja itse lintujen koon aluksi suurentuneen ja sen jälkeen pienentyneen. Tutkijat arvelevat vaihtelujen syntyneen ilmasto-olosuhteiden muutoksesta tällä ajanjaksolla. Tutkimusjakson aikana alueella vallitsi pitkä kuiva jakso ennen El Niño -ilmiön synnyttämää pitkää sadekautta. Kuivan kauden aikana suurikokoiset yksilöt menestyivät pienempikokoisia paremmin. Saaren kaktussirkut myös alkoivat muuttua maasirkkujen näköisiksi. Kaktussirkkukoiraat alkoivat parittelemaan maasirkkunaaraiden kanssa, koska oman lajin naaraita oli vähän ravintopulan vuoksi. Maasirkut pärjäsivät kaktussirkkuja paremmin, koska ne osasivat hyödyntää alueelta löytyvää ravintoa monipuolisemmin.

[muokkaa] Charles Darwin ja sirkut

Darwininsirkuilla oli myös merkittävä vaikutus yhdessä muiden saarten eläinten kanssa Charles Darwinin kehittämään evoluutioteorian. Charles Darwin vieraili Galápagossaarilla 1835 viisi vuotta kestäneen maailmanympäripurjehduksensa loppupuolella. Darwinilla itsellään ei ollut aluksi käsitystä miten merkittäviä lajit olivat ja hän oli jopa aineiston lajittelussa huolimaton. Hän luuli osan nykyisin darwininsirkkuina tunnetuista lajeista olleen täysin eri lintulajeja. Darwin kirjoitti 1835: "Merkillisin seikka on eri lajeilla tavattava täydellinen, asteittainen sarja nokankokoja: suurimmillaan nokka on kuin nokkavarpusella, pienimmillään kuin tavallisella peipolla."

Darwin sai myöhemmin julkaistua evoluutioteoriaansa tukemaan merkittävää aineistoa keräämistään darwininsirkuista, jotka hän toimitti englantilaiselle lintutieteilijä John Gouldille tutkitettavaksi. Lintutieteilijä Gouldin kerrottua Darwinilla ulkomuodoltaan hyvinkin erilaisista lajeista jotka olivatkin toisilleen läheistä sukua ja hyvin erilaisia kuin muualla maapallolla tavattavat, Darwin päätteli niiden eristyneellä saariryhmällä lajiutuneen sinne eksyneestä kantamuodosta joka sopeutui erilaisiin saariryhmän vapaisiin ekolokeroihin. Darwin teki päätelmänsä ilman nykyaikaisen geenitutkimuksen apua ja sai siitä osaltaan kipinän evoluutioteorian kehittämiselle.

[muokkaa] Lajit

Darwininsirkut ovat ulkonäöltään melko tavallisia, n. 10-20 cm kokoisia. Merkittävin ero lajeissa on niiden nokan muodossa.

Maasirkkujen suvun (Geospiza) kuusi lajia ruokailevat maassa ja erilaisten nokkiensa avulla ne pystyvät käsittelemään tehokkaasti erilaista siemenravintoa. Isommilla saarilla, joissa on joukko toisistaan poikkeavia elinympäristöjä, lajit pystyvät asustamaan yhdessä. Poikkeuksen tekevät suvun lajit kaktussirkku (Geospiza scandens) ja isokaktussirkku (Geospiza conirostris), jotka pysyttelevät saarilla, joilla kasvaa majavanhäntäkaktusta (Opuntia basilaris). Eri saarilla esiintyy vain toista niistä. Pienet eroavaisuudet nokassa eivät ole riittäviä estämään kilpailua, joten toinen laji karkottaa aina toisen.

Puusirkkujen sukuun (Camarhynchus spp.) kuuluu kuusi lajia. Niiden nokkien koossa on havaittavissa merkittäviä eroja, aivan kuten niiden syömässä ravinnossakin. Alasukuun Camarhynchus kuuluu kolme lajia, jotka syövät kookkaita hyönteisiä ja pehmeitä siemeniä.

Puusirkkujen alasuvun ainut edustaja kasvissirkku (Platyspiza crassirostris) käyttää ravintonaan silmuja, lehtiä ja meheviä hedelmiä.

Alasukuun Cactospiza kuuluu kaksi hyönteisiä syövää lajia. Tikkasirkku (Camarhynchus pallidus) ja mangrovesirkku (Camarhynchus heliobates) käyttävät säännöllisesti pieniä tikkuja apuna kaivaessaan esiin hyönteisiä koloista, joita ei ilman apuvälineitä voitaisi tavoittaa.

Kerttusirkku (Certhidea olivacea) ja kookossaarensirkku (Pinaroloxias inornata) ovat samankaltaisia nokastaan. Niillä molemmilla on ohut nokka ja niiden ravintoa ovat hyönteiset, tosin kookossaarensirkku pystyy imemään myös mettä. Kerttusirkku on esimerkki konvergenttisesta evoluutiosta. Se on ulkonäöltään ja ravinnonhankintatavoiltaan täysin kerttujen kaltainen. Sen todellinen sukulaisuus darwininsirkkuihin voidaan todeta vain sisärakenteen ja pesimistapojen perusteella.

[muokkaa] Luettelo lajeista

  • Maasirkut (Geospiza)
    • (G. magnirostris) isomaasirkku
    • (G. fortis) maasirkku
    • (G. fuliginosa) pikkumaasirkku
    • (G. difficilis) vampyyrisirkku
    • (G. scandens) kaktussirkku
    • (G. conirostris) isokaktussirkku
  • Puusirkut (Camarhynchus)
    • (C. psittacula) isopuusirkku
    • (C. parvulus) pikkupuusirkku
    • (C. pauper) puusirkku
    • (Camarhynchus crassirostris syn. Platyspiza crassirostris) kasvissirkku
    • (C. pallidus) tikkasirkku
    • (C. heliobates) mangrovesirkku
  • Certhidea
    • (C. olivacea) kerttusirkku
  • Pinaroloxias
    • (P. inornata) kookossaarensirkku

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu