E-jolla
Wikipedia
|
|
||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||||||
|
E-Jollat , Europe-class, ovat tämän hetken suosituimpia pienpurjehdusveneitä. E-Jollaa voi käyttää yksi tai kaksi ihmistä, ja ne ovat erittäin nopeita. E-jollassa on yksi purje, ja sitä pystyy säätämään, kuten lähes kaikkia muitakin purjeita, skuutti-köydellä. Skuutti-köysi löysää ja kiristää purjetta, mikä auttaa purjetta saamaan mahdollisimman hyvän ilmavirtauksen alleen. E-Jollan suunnitteli belgialainen Alois Roland vuonna 1960. E-jolla kehittettiin Moth-kehitysluokan kokemusten perusteella. E-jollalla ja Moth-luokan veneillä onkin yhtenäisiä mittoja.
[muokkaa] Materiaalit ja tekniset tiedot
E-Jollat valmistetaan nykyisin pääasiassa lasikuidusta, vaikka puusta valmistettujakin tehdään. Nykyiset E-Jollat ovat noin 3½ metriä pitkiä ja painavat noin 50 kiloa. Purjeiden pinta-ala on useimmiten 7 neliömetriä, ja purjeet valmistetaan kudotusta kankaasta, jotta ne kestävät kovan rasituksen. 1990-luvulta lähtien alumiinisten mastojen rinnalla sallittiin hiilikuitumastot.
[muokkaa] Kilpalaji
E-jollapurjehtijan ihanteellinen paino on noin 70 kg. Yli 70 kiloinen purjehtija pärjää E-jollalla jopa 15 m/s tuulissa. Suomessa lajissa on menestynyt pari ihmistä kansainväliselläkin tasolla, mutta kuuluisin on todennäköisesti Sari Multala.
![[1]](http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.europeclass.fi/images/virtualeurope/e0.jpg&imgrefurl=http://www.europeclass.fi/ejolle_fi.html&h=600&w=400&sz=18&hl=fi&start=3&tbnid=Bf74nw9IRxm2MM:&tbnh=135&tbnw=90&prev=/images%3Fq%3DE-jolla%26svnum%3D10%26hl%3Dfi%26lr%3Dlang_fi%26sa%3DN){kind=link}