Eerik XIV

Wikipedia

Eerik XIV (13. joulukuuta 1533 – 26. helmikuuta 1577) oli Ruotsin kuningas vuosina 1560–1568.

Äitinsä Katariina Sachen-Lauenburgin puolelta Eerik katsoi kuuluvansa Euroopan suurimpiin ruhtinassukuihin. Eerik XIV nousi valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoltua vuonna 1560. Hänen sisarpuoltensa nimet olivat Magnus (1542–1595), Elisabeth (1549–1597), Cecilia (1540–1627), Kaarle IX (1550–1611) ja Juhana, Sten (1546–1547), Karl (1544), Catharina (1539–1610) ja Anna (1545–1610).

Hän oli lahjakas ja taiteellinen. Hän oli kiinnostunut taiteesta ja musiikista. Hän osasi myös monia kieliä. Hän kohteli julmasti niitä, joiden epäili juonittelevan jotain itseään vastaan. Eerik luuli olevansa vapaa tekemään mitä tahansa ja hän halusi Ruotsin hallitsevan itämeren kauppaa. Mahtia lisätäkseen hän kosi Englannin kuningatarta, Elisabetia, mutta sai rukkaset. Kosiomatkalla Englannissa oli lähettiläänä hänen veljensä Juhana, ja epäonnistuneen kosinnan on arveltu olleen eräs syy Eerikin ja Juhanan heikkeneville väleille. Erikillä sanotaan olleen lukuisia naisia, mutta Kaarinan tavattuaan hän unohti heidät. Ennen Kaarinaa Eerik oli lukuisia kertoja yrittänyt solmia avioliiton ulkomaalaisen ruhtinattaren kanssa. Kosijat palasivat rukkasten kera Ruotsiin kerta toisensa jälkeen. Tuona aikana Eerikillä oli useita jalkavaimoja ja aviottomia lapsia.

Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli perinyt äitinsä synkkämielisyyden ja isänsä kiivauden. Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Eerik halusi nujertaa veljensä Juhana-herttuan ja ylimmän aatelin. Juhana-herttuan suunnitelmiin kuului suomalais-puolalaisen yhteistyön luominen, kun taas Eerik piti Puolaa vihollisena ja Venäjää ystävänä. Juhana otti puolisokseen Puolan hallitsijan sisaren Katariina Jagellonican. Eerik antoi käskyn valloittaa maata liivinmaalle asti.

Kesällä 1563 veljesten välinen kiista koki huipun Eerikin lähetettyä armeijansa Suomeen kukistamaan Juhanaa. Juhana oli saanut Puolan kuninkaalta 120 000 taaleria vastaan linnoja Liivinmaalta, ja Eerik raivostui tästä. Eerik vaati Juhanaa saapumaan Ruotsiin selittämään tekojaan, mutta tämä kieltäytyi. Eerik sai valtiopäivät tuomitsemaan Juhanan kuolemaan ja lähetti 10 000 miestä piirittämään Turun linnaa. Linna antautui 12.8.1563. Juhana ja hänen puolisonsa vangittiin ja kuljetettiin Ruotsiin. Samana vuonna oli syttynyt seitsenvuotinen sota Tanskan kanssa.

Eerikin mielenterveys petti. Hän surmasi "omin käsin" eräitä aatelisia, koska epäili heitä salaliitosta itseään vastaan. Tapaus tunnetaan nimellä Sture-murhat. Useimmat murhatut tosin oli jo aiemmin tuomittu kuolemaan, mutta silti (tai siksi) tapaus osoitti useimmille Eerikin mielenterveyden horjuvan. Hän vapautti Juhanan vankeudesta. Vuonna 1568 Eerik otti puolisokseen aatelittoman tytön, Kaarina Maununtyttären, mikä suututti jo ennestään Eerikiä vastustanutta aatelistoa. Aatelisto nousi kapinaan Eerikiä vastaan, ja tämä kukistui syksyllä 1568. Juhana-herttuasta tuli kuningas ja Eerik perheineen joutui vankeuteen, aluksi Turun linnaan, myöhemmin Erik siirrettiin Ruotsin puolelle.

Kun Venäjän ja Ruotsin välinen sota, ns. pitkä viha, vuonna 1570 syttyi, katsottiin Eerik uhkaksi, jota venäläiset saattaisivat yrittää käyttää Ruotsin hajottamiseen sisältä käsin. Eerikiä siirrettiin vankipaikasta toiseen, ja lopulta Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan Eerikin kuolemaan. Hänet ilmeisesti myrkytettiin vuonna 1577, velipuolensa Juhanan toimesta.

Edeltäjä: Kustaa Vaasa

Ruotsin kuningas 1560–1568

Seuraaja: Juhana III