Eino Soinio
Wikipedia
Eino Soinio alkuaan Salin (12. marraskuuta 1894 - 7. joulukuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen jalkapalloilija. Hän pelasi puolustuksessa keskustukimiehenä. Soinio oli aikansa teinitähti. Hän oli Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 Suomen paras pelaaja, vaikka oli joukkueen nuorin. Hän pelasi ensimmäisen maaottelunsa juuri olympiakisojen alla Ruotsia vastaan. Hän oli silloin 17 vuoden ja 228 päivän ikäinen. Häntä nuorempana Suomea on miesten A-maajoukkueessa edustanut vain Pasi Rautiainen. Olympiakisoissa Soinio teki maalin Italiaa vastaan ja on edelleen nuorin Suomen maajoukkueessa maalin tehnyt pelaaja.
Soinio voitti uransa aikana peräti yhdeksän Suomen mestaruutta, enemmän kuin kukaan muu miespelaaja.
Elämänuransa Soinio teki urheilutoimittajana Helsingin Sanomissa ja urheilukirjailijana.
[muokkaa] Seurat
| 1910–1925 | Helsingin Jalkapalloklubi |
| 1926-1927 | Helsingin Palloseura |
[muokkaa] Saavutukset
- Suomen mestaruus 1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1926 ja 1927
- 36 A-maaottelua
- 4. sija Tukholman olympiakisoissa 1912
- Valittiin olympiakisojen all stars -joukkueeseen
- Valittiin Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen 1993
[muokkaa] Lähde
- Jalkapallon Pikkujättiläinen (WSOY 2003) ISBN 951-0-27037-7
