Elämänkatsomustieto
Wikipedia
Elämänkatsomustieto on oppiaine, joka on kouluissa suunnattu niille oppilaille, jotka eivät osallistu minkään uskonnon opetukseen. Oppiaine sisältää aineksia muun muassa etiikasta, filosofiasta, sosiologiasta, uskontotieteestä ja kulttuuriantropologiasta.
ET on tarkoitettu uskonnottomille oppilaille. Opetukseen saavat osallistua vain ne oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. Pelkkä väestörekisteriin kuuluminen ei takaa sitä, että ei kuulu johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tämän lisäksi elämänkatsomustietoa saavat huoltajan pyynnöstä opiskella ne oppilaat, joiden oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Lukion syventävät ET-kurssit ovat avoimia kaikille lukiolaisille, pakolliset vain uskontokuntiin kuulumattomille. Jos opiskelija on täyttänyt 18 vuotta ennen lukionsa alottamista, hän saa itse päättää, opiskeleeko uskontoa vai elämänkatsomustietoa. (Ks. Opetushallituksen muistio.)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiainetta luonnehditaan näin:
Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.
Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.
Perusopetuksessa luokilla 1-5 opiskellaan yhteensä 6 vuosiviikkotuntia ja luokilla 6-9 yhteensä 5 vuosiviikkotuntia, yhteensä 11 vuosiviikkotuntia. Määrä on aina sama, mutta se jakautuu luokille mahdollisesti eri tavoin, kun nivelkohta on määrätty luokkien 5 ja 6 väliin.
Opetuksen teemoina perusopetuksessa ovat:
- Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu
- Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti
- Yhteisö ja ihmisoikeudet
- Ihminen ja maailma
- Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta
- Katsomusten maailma
- Kulttuuri
- Etiikka ja hyvä elämä
- Tulevaisuus
Lukiossa on kolme pakollista kurssia ja kaksi syventävää valtakunnallista kurssia. Pakolliset kurssit ovat vain uskontokuntiin kuulumattomille, syventäviä kursseja saavat käydä kuka tahansa. Uskontoa opiskeleva voi käyttää niitä tutkintoonsa soveltavina kursseina. Samoin ET-opiskelijat voivat käyttää uskonnon kursseja tutkintoon kuuluvina soveltavina kursseina.
Lukion kurssit ovat:
- Hyvä elämä
- Maailmankuva
- Yksilö ja yhteisö
- Kulttuuriperintö ja identiteetti
- Maailman selittäminen katsomusperinteissä
[muokkaa] Elämänkatsomustiedon oppikirjoja
- Vihmanen, Liisa, Timo Airaksinen & Anssi Kuusela: Lukion elämänkatsomustieto. Kurssi 1: Hyvä elämä. Helsinki: Painatuskeskus, 1994. (5. painos: Edita, 2000).
- Vihmanen, Liisa, Anssi Kuusela & Ilkka Niiniluoto (1996): Lukion elämänkatsomustieto. Ihminen totuuden etsijänä. (6. painos 2005.). Helsinki: Edita. ISBN 951-37-1796-8.
- Titus Hjelm ja Sebastian Slotte: "Dialogi hyvästä elämästä". Helsinki: Tammi, 2002.
- Tuukka Tomperi, Sebastian Slotte, Titus Hjelm: "Dialogi tiedosta ja maailmankuvasta". Helsinki : Tammi, 2002.
- Tuukka Tomperi, Juhani Niemelä: "Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä". Helsinki : Tammi, 2003
