Erik von Frenckell
Wikipedia
Erik von Frenckell (18. marraskuuta 1887 Helsingissä – 13. syyskuuta 1977 Espoossa) oli Helsingissä ensin kiinteistötoimen, sitten rahatoimen apulaiskaupunginjohtajana vuosina 1931–1955. Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana hän toimi vuosina 1927–1938. Kaupunginjohtajan arvonimen von Frenckell sai vuonna 1954. Sodan aikana majurin arvoisena hän toimi syyskuussa 1944 Porkkalan evakuointipäällikkönä.
Opiskeltuaan Saksassa Dresdenissä 1912 diplomi-insinööriksi von Frenckell palasi Suomeen. Hänen ensimmäiset tehtävänsä olivat pörssitoimintaan liittyviä, Emissioni Oy:n toimitusjohtaja 1917-21 ja sen jälkeen "Finansbladetin" vastaava toimittaja 1924-40. Kevään 1918 tapahtumien aikaan von Frenckell toimi Tukholmassa yhdessä Ossian Donnerin kanssa valkoisen armeijan varainhankkijana onnistuen toimessaan erinomaisesti.
Erik von Frenckell oli merkittävä urheilujohtaja heti palattuaan Saksasta opiskelujen jälkeen. Hän oli perustamassa 1914 Pallokenttä Oy:n, joka rakensi Helsingin Töölöön entiselle kaalimaalle Suomen ensimmäisen kunnollisen jalkapallon nurmikentän. Töölön Pallokentän valmistuttua 1915 von Frenckell alkoi puhua Stadionin saamisesta Helsinkiin. Hänen toimestaan maahockey tuli lajina ensimmäisen kerran tunnetuksi Suomessa vuonna 1915, vaikka ei vielä saanut lajiharrastajia.
Suomen Olympiakomitean jäseneksi von Frenckell valittiin 1919. Hänen jäsenyytensä kesti erittäin pitkään eli 57 vuotta aina vuoteen 1976. Hän oli myös Suomen Palloliiton puheenjohtaja 1918-1952, Kansainvälisen jalkapalloliiton varapuheenjohtaja sekä, vuosina 1948–1976 Kansainvälisen olympiakomitean jäsen. Hänen ansiostaan FIFA piti 1927 kongressinsa Helsingissä.
Apulaiskaupunginjohtajana olleessaan Erik von Frenckell teki kaikkensa saadakseen olympiakisat Helsinkiin. Hän oli Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1927–1977, ja toimi sekä vuoden 1940 että vuoden 1952 olympialaisten järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
Tammelaan perustettiin vuonna 1949 Saaren kartanon maille jalkapalloilijoiden koulutus- ja kurssikeskus. Erik von Frenckell lahjoitti Palloliitolle maapalstan ja paikka sai lahjoittajan mukaan nimen Eerikkilä. Nykyistä urheiluopistoa käyttävät monien muidenkin lajien kuin jalkapallon harrastajat.
Erik von Frenckell oli Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtaja vuosina 1935–1945 ja johti puhetta HKL:n lautakunnassa vuodesta 1945 vuoteen 1960. Niinpä hän oli hyvin tarkka siitä, että hänen Vivica-tyttärensä (myöhemmin teatterinjohtaja Vivica Bandler) osti aina matkalipun.
Urheiluansioistaan Erik von Frenckell sai vuonna 1948 Suomen urheilun suuren ansioristin.
[muokkaa] Triviaa
Vanhan anekdootin mukaan perhelehti Seura haastatteli aikanaan Tabe Sliooria. Haastattelussa Tabe paljasti, että suhde kaupunginjohtaja Erik von Frenckelliin oli ollut hänen elämänsä suurin munaus. Frenckell puolestaan vastasi seuraavassa numerossa ilmoittamalla, että suhde Sliooriin oli ollut hänen muniensa suurin elämys.
[muokkaa] Lähteet
- Mitä Missä Milloin 1953, Otava, s. 46.
- Helge Nygrén - Markku Siukonen: Suuri olympiateos 1, s. 61, Oy Scandia Kirjat Ab 1978, ISBN 951-9466-05-3.
- Jalkapallon Pikku Jättiläinen, WSOY 2003, ISBN 951-0-27037-7
