Espanjantauti

Wikipedia

Espanjantauti oli vuosina 1918-1919 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssavirus A:n alatyyppi H1N1. 1,5 vuoden aikana tauti surmasi noin 50-100 miljoonaa ihmistä [1]. Se on luultavasti maailmanhistorian tappavin pandemia.

Luonteeltaan espanjantauti oli influenssa, jonka oireina olivat yskä, kuume ja särky. Jälkitauteina se saattoi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen. Pelkästään Suomessa tähän tautiin kuoli noin 25 000 ihmistä.

Viruksen uskottiin kuolleen 18 kuukauden jälkeen, mutta vuonna 2006 tiedemiehet onnistuivat luomaan viruksen uudelleen jäätyneistä uhreista saatujen kudosnäytteiden avulla tutkimustarkoituksia varten.

[muokkaa] Alkuperä

Ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin yhdysvaltalaisella sotilasleirillä 11. maaliskuuta 1918. Pandemian, maailmanlaajuisen epidemian, alkuperämaasta ei ole varmuutta. Koska sotivissa maissa sotasensuuri salasi tautiuutiset, pandemia tuli julkisuuteen vasta, kun tauti levisi sodan ulkopuolella olleeseen Espanjaan. Näin sen nimeksi vakiintui espanjantauti.

Heinäkuussa 1918 tauti oli levinnyt jo eri puolille maailmaa. Siihen asti kuolleisuusluvut olivat pysyneet pieninä, mutta 22. elokuuta 1918 havaittiin Brestissä Ranskassa taudista entistä vaarallisempi muunnos. Muuntunut virus aiheutti espanjantaudin toisen aallon saman vuoden lopulla, ja kuolleisuusluvut kasvoivat suuresti kaikkialla, missä tautia esiintyi. Influenssa levisi ympäri maapalloa muutamassa kuukaudessa.

Espanjantauti on ollut kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, ja siihen kuoli noin 21 miljoonaa ihmistä(Lähde: Historia lehti viikko 20 2006). Espanjantaudin poikkeuksellisena piirteenä oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus. Tautiin sairastui arviolta 20-50 prosenttia maapallon kaikista ihmisistä, ja heistä jopa yli kolme prosenttia kuoli.

Tutkimusten mukaan espanjantaudin aiheutti virus, joka muistutti perusrakenteeltaan lintuinfluenssavirusta. Lintuinfluenssa tarttuu harvoin ihmiseen, mutta tarttuessaan se voi olla hengenvaarallinen.

[muokkaa] Sosiaaliset vaikutukset

Vaikka influenssa tarttui tavallisesti alle kolmasosaan väestöstä ja surmasi vain murto-osan sairastuneista, useissa maissa autioitui kokonaisia kaupunkeja. Ainoa laajahko asutettu alue, jossa tautia ei tavattu, oli Marajon saari, joka sijaitsee Brasiliassa Amazon-joen suulla.

Useat maat, kaupungit ja osavaltiot asettivat epidemian hillitsemiseksi matkustus- ja kokoontumisrajoituksia. Monin paikoin suljettiin teattereita, tanssipaikkoja, kirkkoja ja muita vastaavia paikkoja yli vuoden ajaksi. Eräät yhteisöt sijoittivat kulkuväylille aseistettuja vartijoita, joiden tehtävänä oli käännyttää saapuvia matkustajia tai asettaa heitä karanteeniin. Eräs amerikkalainen kaupunki teki kättelystä rangaistavan teon.

Sairauden nujertamia oli niin paljon, että tavallinen elämä pysähtyi lähes täysin niilläkin alueilla, joissa kuolleisuus pysyi alhaisena. Eräissä yhteisöissä suljettiin kaikki liikkeet tai asiakkaita vaadittiin pysymään kaupan ulkopuolella, jonne tilaukset toimitettiin. Monin paikoin ei ollut saatavilla tervettä hoitohenkilökuntaa tai haudankaivajia kaivamaan hautoja. Joukkohautoja kaivettiin paikoin koneellisesti, ja ruumiit haudattiin ilman arkkuja.