Etunimi
Wikipedia
Etunimeä kantaa lähes jokainen ihminen. Yleensä länsimaalaisissa kulttuureissa ihmisiä kutsutaan heidän etunimillään tai niistä väännetyillä lempinimillä. Etunimi on yleensä sidonnainen sukupuoleen, mutta on olemassa myös muutamia sukupuolen suhteen neutraaleja etunimiä. Yhdellä henkilöllä voi olla useampikin kuin yksi etunimi (Suomessa nykyisen lain mukaan korkeintaan kolme), mutta yleisessä käytössä on tavallisesti vain yksi saman ihmisen etunimistä, useimmiten ensimmäinen. Kristillisissä maissa useimmat etunimet on saatu Raamatusta. Kansallisromantiikka kuitenkin toisinaan nostaa esiin myös kansojen vanhoja omia nimiä. Suomessa tällainen nimilähde on ollut Kalevala.
Etunimien suosio vaihtelee paljon. Tyttöjen nimissä vaihtelu on suurempaa kuin poikien nimissä lähde?. Lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on erittäin paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi tällä hetkellä lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosionsa huipulla 1800-luvun loppupuolella. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaiken ikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle sukupolvelle tyypilliset nimet ovat kantajiensa toisia tai kolmansia nimiä, jotka kulkevat suvussa.
Suomalaisten etunimikokonaisuudet noudattavat useimmiten viskurilakia, jonka mukaisesti pisin ja painavin aines päätyy loppuun. Niinpä yleensä nimikokonaisuuden viimeinen nimi on yleensä myös pisin.
Osa etunimistä on sellaisia, että ne voidaan antaa kummalle sukupuolelle tahansa. Joissakin maissa, kuten Saksassa, nimen tosin täytyy olla erityisesti määritelty jommalle kummalle sukupuolelle. Esimerkiksi useissa afrikkalaisissa kulttuureissa on sukupuolineutraaleja nimiä.
Tällaiset nimet ovat usein erityisesti englanninkielisissä maissa lempinimiä, joita voidaan käyttää myös etuniminä (kuten "Chris" tai "Alex"). Esimerkiksi nimeä "Alex" voi käyttää sekä maskuliinisen "Alexanderin" tai feminiinisen "Alexandran" lyhenteenä. Jotkut englanninkieliset nimet kirjoitetaan aina samalla tavalla, mutta ääntämys saattaa vaihdessa sen mukaan, onko kyseessä mies- vai naispuolinen henkilö. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi "Teri" (feminiininen) ja "Terry" (maskuliininen).
Joitakin nimiä käytetään eri sukupuolesta puhuttaessa eri maissa. Tällaisia nimiä ovat esimerkiksi "Nikita" (Ranskassa feminiininen, Venäjällä maskuliininen) ja "Anne" (useissa maissa feminiininen, Alankomaissa maskuliininen).
Suomen nimilainmukaan etunimeksi ei saa antaa "Pojalle naisennimeä eikä tytölle miehennimeä"[1]. Suomessa on kuitenkin joukko nimiä, jotka ovat sekä miehen- että naisennimiä. Esimerkiksi vuosien 2000–2006 välisenä aikana Kaino-nimen sai 11 miestä ja 9 naista.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Esimerkkejä nimistä, joita käytetään sekä naisen-, että miehennimenä
[muokkaa] Suomalaisia nimiä, jotka ovat sekä naisen-, että miehennimiä
- Soini (miespuolisia 1390, naispuolisia 142)[2]
- Kaino (miespuolisia 2998, naispuolisia 2639)
- Vieno (miespuolisia 2291, naispuolisia 14338)
[muokkaa] Suomalaisia nimiä joita käytetään ulkomailla eri sukupuolesta puhuttaessa
- Kari (Suomessa maskuliininen, useissa maissa feminiininen)
- Sami (Suomessa maskuliininen, useissa maissa feminiininen)
- Toni (Suomessa maskuliininen, useissa maissa feminiininen)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ *Nimilaki 9.8.1985/694
- ↑ 2,0 2,1 Nimien lukumäärät haettu Väestörekisterikeskusksen etunimipalvelusta [1]
