Harmaakuvemyyrä
Wikipedia
| Harmaakuvemyyrä | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Harmaakuvemyyrä (Clethrionomys rufocanus) on pohjoinen yleinen laji, jonka yhtenäisen levinneisyyden eteläraja on Perämeren pohjukasta Kuusamoon. Esiintyy hyvin erilaisissa biotoopeissa soiden laitamilta ja lehdoista tunturien kivilouhikkoihin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Ruumiin pituus 6,5–13,5 senttiä, häntä 2–4 senttiä, paino 10–60 g. Haarmaaa värinsä ja myyräksi suurikokoinen. Selän väritys on punaruskea, kyljet hopeanharmaat, vatsa vaaleanharmaa.
[muokkaa] Elintavat
Hämärä- ja pimeäaktiivinen, mutta liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina. Tekee aluskasvillisuuden joukkoon käytäviä, kiipeilee joskus puissa ja ui hyvin.
[muokkaa] Lisääntyminen
Saa vuosittain 2–4 poikuetta. Ensimmäinen poikue syntyy kesäkuussa, poikueissa yleensä 2–10 poikasta. Kannan suuruudessa on huomattava, 3–4 vuoden mittainen sykli. Pesänsä harmaakuvemyyrä tekee sammalmättääseen, maan- tai kivenkoloon tai varvikkoon. Valtaosa harmaakuvemyyristä jää alle vuoden ikäisiksi, vanhimmat 2-vuotiaaksi.
[muokkaa] Ravinto
Harmaakuvemyyrä suosii vihreitä kasvinosia, kukintoja, marjoja, siemeniä, puiden ja pensaiden kuorta. Satunnaisesti käyttää ravinnokseen myös hyönteisiä. Harmaakuvemyyrä ei juuri välitä jäkälistä.
