Hassuna-, Halaf- ja Samarra-kulttuurit
Wikipedia
Hassuna-, Halaf- ja Samarra-kulttuurit: Lähi-itään kehittyi maanviljelyn synnyttyä monia paikallisia kulttuureja. Niistä voi päätellä jonkinlaisen päällikkyyden syntyneen. Hassunan ja Halafin kulttuurit olivat tyypillisiä karjankasvatuksella ja maanviljelyllä eläviä kyläkulttuureja. Samarran kulttuuri, joka syntyi Pohjois-Irakissa Assyrian alueella, alkoi harjoittaa kasteluviljelyä, rakentaa temppeleitä ja linnoitettuja asutuskeksuksia, mikä viittaa alkaneeseen sivilisaatiokehityksen. Ehkä Samarra-kaudella keksittiin hidas savenvalajan pyörä tournette.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hassuna
Pohjoisessa oli Hassunan keraaminen kulttuuri noin 6600-6300 kalenterivuotta eaa.[1] [2] Pohjois-Mesopotamian vuorten juurilla myöhemmän Assyrian alueella. Hassuna sijaitsee hieman Mosulista etelään. Hassunan keramiikkassa oli kermanvärinen kuvio punertavalla pohjalla, ja koristeluna silmiä ja korvia sekä eläimen päitä jne. Hassunan asukkaat harjoittivat sadeviljelyä riittävän sateisilla seuduilla. Viljeltiin vehnää ja ohraa, ja pidettiin lampaita ja vuohia sekä sikoja. Villiaasin ja gasellin metsästys oli tärkeä elinkeino. Kasteluviljelyä ei tunnettu. Ihmiset elivät "tauf" taloissa eli mutatiilistä rakennetuissa monihuoneisissa nelikulmaisissa, jonka tyyppiset ovat tavallisia nykyäänkin. Taloissa oli sisäuunit joissa savupiiput, tasaiset rapatut lattiat ja seinissä säilytyssyvennyksiä ja maalauksia. Huoneet ovat pieniä. On löydetty sirppejä, hiomakiviä, käsikirveitä, koreja, leivinuuneja, ja lukuisia eläinten luita. Tehtiin naista esittäviä pieniä savipatsaita, ja vainajat haudattiin ruukkuihin talojen alle. Tell Hassunasta on vuodesta 5500 eaa. löydetty isompia rakennuksia asuinrakennusten lisäksi: Nissä on maalattiat, rappaamattomat seinät ja monia pieniä huoneita, joihin oli varastoitu pyöreitä savikuulia, mahdollisesti lingon ammuksia ehkä metsästysvarastoksi. Luultavasti ne ovat jonkinlaisia yhteisvarastoja. Tämä viittaa siihen, että varastoja olisi pitänyt päällikkö tai temppeli. Hassunassa alettiin myös tehdä sinettejä, jota on voitu käyttää yksityisen omaisuuden tai varastoitavan tavaran merkitsemiseen. Varastoa on saattanut pitää jokin taho, joka valvoo kyläläisiä. Hassunan kylät olivat pienempiä kuin esim 1000 vuotta vanhempi Jeriko. Hassunan kylät olivat pieniä, niitten ala oli vain ala oli 1-3 ha , harvojen jos yhdenkään asukasluku ylitti 500 asukasta. Kylät olivat luultavasti puolipysyviä, ne hylättiin huonoina vuosina (esimerkiksi kuivuuden takia). Tätä kautta vastannee Yarim Tepe (Jarim Tepe) 1.
[muokkaa] Halaf ja Samarra
Keski-Babyloniassa sijaitsi noin 6000—5000 eaa. Tell As Sawwanin kylä, jossa oli muutama sata asukasta. Kylä liitetään ns. Samarra-kauteen, joka aloitti sivilisaatiokehityksen alueella.
Pohjoisessa idässä Samarra (6300-5500/5500-4800) ja lännessä Halaf (6000-5000/5500-4700) -nimiset kulttuurit Pohjois-Mesopotamiassa sekä Syyriassa ja Anatoliassa levisivät kuiville alangoille, joilla kyettiin viljelemään maata. Kyliä oli näköetäisyydellä toisistaan. Hautauksia tehtiin talojen alle. Oli jo havaittavissa alkavaa yhteiskunnallista eriarvoistumista. Keinokastelu tunnettiin Samarra-kaudella. Se mahdollisti asumisen siirtymisen tulvatasangoille.
Tältä ajalta ovat peräisin ns. tholos-haudat, joissa on kupu ja siihen johtava käytävä, sekä tauf- ja pise-tyyppiset rakennukset.
[muokkaa] Halaf
Halaf oli ensimmäinen laajalle levinnyt kulttuuri "horisontti" noin 5900-5400 kalenterivuotta eaa. Halafia edelsi ns. Proto-Halaf-vaihe, joka oli 6100-5900 kalenterivuotta eaa.[3]. Sitä ennen oli Pre-halaf noin 6300-6000 kalenterivuotta eaa eli myöhäinen keraaminen neoliittinen kausi.
Halaf-keramiikka ilmestyi Pohjois-Mesopotamiaan josta levisi itään länteen ja etelään. Kulttuuri ulottui Pohjois-Mesopotamiasta Syyriaan ja Kakkois-Turkkiin sadeviljelyalueella sekä itään luoteisten Zagrosvuorten etelärinteille. Muutaman vuosisadan verran käytettiin sekä Hassuna - että Halaf - keramiikkaa yhtä aikaa, ja Hassuna-tyyli hävisi pois. Nämä keramiikat saattoivat edustaa eri kansoja. Halafin kulttuurin elämäntyyli muistutti edeltävää Hassuna-kulttuuria taloineen, viljakasveineen ja kotieläimineen. Halaf-kulttuurikaan ei harjoittanut keinokasteluviljelyä.
Viljeltiin kaksirivistä ohraa, emmervehnää ja kauraa? sekä pallavaa. Kulttuuri valmisti hyvin taitavasti tehtyä kaksiväristä keramiikkaa, ja kauden lopulla tehtiin jonkin verran hienoa moniväristä keramiikkaa Arpatsjahissa. Aiheina olivat geometriset kuviot ja eläimet. Keramiikkatuotannon keskus lienee ollut Khaburjoella Syyriassa. On väitelty siitä, miksi tämä keramiikka levisi niin laajalle. Keramiikan saven tutkimus viittaa, että tätä keramiikkaa tuotettiin eri keskuksissa laajalla alueella. Kulttuuri tuotti amuletteja ja sinettejä, joissa oli geometrisia kuvioita, sekä savisia naisveistoksia. Varsinkin Arpachiyahistä, Tepe Gawrasta ja Chagar Bazarista on löydetty huomattava määrä sinettejä. Keramiikkaa kuljetettiin kaupan mukana 1000 km päähän. Luultavasti Halaf-kulttuurissa oli jonkinlainen ylimystö, joka harjoitti kauppaa. Tältä ajalta on todisteita siitä, että tietystä lähteestä oleva saviastia olisi siirtynyt kaupan mukana 1000 km päähän. Tämä viittaa eliittien väliseen kauppaan. Löytöpaikkoja mm. Tell Halaf Syyriassa Khaburjoen varrella, Tell Arpatsjiyah, Yarim Tepe, Tepe Gawra, Chagar Bazar Turkissa, Ninive, Sabi Abyad, ja Ras-el-Rain. Halaf jakautuu itäiseen ja läntiseen Halafiin. Läntistä oli Syyriassa, esim. Karkemiš ja Tell Halaf, itäistä Tell Arpatsjiyahissa ja Tepe Gawrassa.
Tätä kulttuuria luonnehtivat vain Arpachiyahista löydetyt tholos-rakennukset (kreik. tholoi), joissa on pyöreä kupu ja suorakulmainen eteinen, ja joissain kiviset perustukset. Nämä olivat ehkä temppeleitä, eteisettömät pyöreät rakennukset asuintaloja. Niitä on tehty savesta ja mudasta sekä kivestä. Ympyrän muotoiset talot ovat liittyneet perinteisesti liikkuvaan elämänmuotoon, neliömäiset pysyvään Lähi-idässä.
[muokkaa] Samarra
Samarran kulttuuri vallitsi noin 6900-5800 kalenterivuotta eaa eli 5500 - 4900 eaa. (radiohiilivuotta Pohjois-Mesopotamiassa, Lähi-idän neoliittisen kehityssarjan "vaiheessa 5 ja 6". Tämän kulttuuri oli samaan aikaan kuin myöhäinen Hassuna, mutta oli luultavasti eri kansa. Samarra oli myös Halaf-kulttuurin aikalainen, ja joistain paikoista on löydetty molemman tyyppisiä saviastioita. Samarran keramiikka tehtiin "tournettella" eli "hitaalla pyörällä". Viljeltiin emmer- ja leipävehnää, ohraa, pidettiin lampaita, vuohia, nautoja, sikoja ja hieman kalastettiin. Metsästys ja villikasvien keräily vielä huomattavaa, mutta maanviljely tärkein ravinnon lähde. Pellavan viljely viittaa keinokasteluun (tällä alueella) ja kanavia on myös löydetty. Samarran asutuskeskus oli suurin, kooltaan 6 ha ja noin 1000 as. Kulttuuriin liittyvät leimasinetit kuten Halafissa. Kuparia oli tuotu tänne hiukkasen kaukaa. Maanviljely levisi asteittain etelään kohti Mesopotamian "niskaa", joko väestö siirtyi sinne tai matalatiheyksinen ihmisväestö alkoi viljellä maata. Mm. linssien viljely viittaa maan keinotekoiseen kasteluun. Keinotekoinen kastelu vaatii pysyvämpää asutusta kuin sadeviljely ja mahdollisesti maanomistusta ja suurempaa haavoittuvuutta hyökkäykselle ja yhteistä puolustusta, muttei tässä vaiheessa välttämättä voimakasta johtoa. Suurin paikka alaltaan 6 ha, Samarra, noin 1000 asukasta. Monissa kylissä oli muutama sata ihmistä. Samarrasta on löydetty sylinterisinettejä, saviastioissa mahdollisesti tekijän nimi (ammatillista erilaistumusta) ja merkkejä laajasta kaupasta - pieniä määriä kuparia oli ostettu kaukaa. Tel Es-Sawwanin temppeli tältä ajalta käsitti 17 huonetta. Muuten hautaukset ja rakennukset viittaavat tasa-arvoon, paitsi yksi, ehkä päällikön hauta. Jotkut Samarra-kauden löytöpaikat linnoitettuja. Paikasta on löydetty monia savipalloja - mahdollisesti lingon ammuksia. Sawwanin ympärillä on vallihauta. Muuri rakennettiin myöhemmin noin 5400 eaa. L-mutkan tekevä sisäänkäynti mahdollisti saapujien tulittamisen ylhäältä muureilta. Choga Mamista jonka ala on 6 ha ja jossa 1000 asukasta on löydetty myös puolustustorni sisäänkäynnin läheltä ja L:n muotoinen puolustussisäänkäynti, niin kuin myöhäisestä Sawwanista. Linnoittaminen ja temppeli viittaavat jonkinnäköiseen ainakin tilapäisesti toimineeseen johtoon.
[muokkaa] Aikakaudet
- Pre-Hassuna-kausi
- Hassuna-kausi 5500-5200 eaa, jälki-Haasuna 5200-
- Halaf-kausi
- Samarra-kausi 5600-4800 eaa
- Varhainen Samarra-kausi 5600-5400 eaa
- Keskinen Samarra-kausi 5400-5000 eaa
- Myöhäinen Samarra-kausi 5000-4800 eaa
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=4
- ↑ http://research.yale.edu/leilan/staubwasser_weiss-06/Staubwasser-Weiss06_Quaternary_Research.pdf
- ↑ http://www.uam.es/otroscentros/asiriologiayegipto/5icaane/ws3_prog.html
