Hauli
Wikipedia
Hauli on tavallisimmin pyöreä metallikuula. Yleisemmin hauleja käytetään ammuksina, mutta hauleiksi nimitetään myös esimerkiksi ongessa painona käytettäviä lyijykuulia.
Haulikon patruunassa käytetään tavallisimmin pieniä, halkaisijaltaan useimmin 2-9 mm:n hauleja, jotka on valmistettu lyijystä, nykyisin myös tinasta, sinkistä, volframista, teräksestä tai vismutista. Lyijyhaulien käyttö on useissa maissa, myös Suomessa, kielletty vesilintujen metsästyksessä lyijyn myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen vuoksi.
Pienimpiä hauleja on yhdessä ammuksessa jopa useita satoja latauksesta ja kaliiperista riippuen. Tähän saakka tavallisin lataus on ollut 36 grammaa (12- tai 20 mag. kaliiperisissa ammuksissa). Haulien koko ilmaistaan joko halkaisijan mukaan millimetreinä tai numero- ja kirjaintunnuksin, esimerkiksi nro 9 (2,03 mm) tai BB (4,57 mm).
Ammushauleja valmistettiin aiemmin valuttamalla sulaa lyijyä korkeasta haulitornista seulan läpi, josta ne lähes vapaassa pudotuksessa muotoutuivat pallonmuotoisiksi ja kovettuivat putousmatkallaan hauleiksi. Pudottamisen jälkeen haulit lajiteltiin kokonsa mukaan. Kuuluisa haulitehdas on ollut mm. Pispalan Haulitehdas Tampereella. Hauleja on valmistettu myös käsityönä luotipihtejä muistuttavissa valupihdeissä.
Haulikon ohella myös pienoiskivääreihin on valmistettu pienin haulein ladattuja patruunoita tuhoeläinten torjuntaan.
Pyöreiden haulien ohella valmistetaan myös kuutionmuotoisia tarkoituksena saavuttaa lähietäisyyksiltä tavallista laajempi osuma-alue.
Esimerkiksi musketit tai kiväärin patruuunat voidaan ladata vain yhdellä "haulilla". Tällöin puhutaan palloluodista tai kuulasta eroksi haulikon hauleihin tai täyteisiin.
