Hedelmällinen puolikuu
Wikipedia
Hedelmällinen puolikuu tarkoittaa Eufratin ja Tigriin jokilaaksoja eli Mesopotamiaa ja Niilin laaksoa Egyptissä. Myös Jordanin jokilaakso kuuluu hedelmälliseen puolikuuhun, samoin osia Kaakkois-Turkista. Esihistoriallisena ja varhaishistoriallisena aikana alueelle kehittyivät ensimmäiset suurkaupungit ja varhaiset sivistyskeskukset.
Jokilaaksot tekevät mahdolliseksi elättää tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria ihmismääriä. Alueen ympärillä on vuoristoa, aroa ja aavikkoa. Aron paimentolaiset uhkasivat tuon tuostakin jokilaaksojen asukkaiden rauhaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hedelmällinen puolikuu
Tämän Egyptistä Israelin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian Jazirahin kautta Irakiin Persianlahdelle ulottuvan viljavan alueen ala on 400 000–500 000 km² ja väestö nykyään 40–50 miljoonaa. Levantin kohdalla aluetta rajoittaa Syyrian autiomaan ja Välimeri. Alueen ilmasto mahdollisti yksivuotisten siemenkasvien kehittymisen, ja tulevien kotieläinten olemisen.
[muokkaa] Muinainen viljanviljelyalue
Muinainen viljanviljelyalue on tarkkaan ottaen hedelmällisestä puolikuusta pohjoiseen. Se ulottuu keskisestä ja itäisestä Turkista Syyriaan, Libanoniin, Israeliin, Länsi-Jordaniaan, ja Zagros-Vuorille Etelä-Iraniin. Tällä alueella kasvoi yksijyvävehnää, emmervehnää sekä eli monia nykyisiä kotieläimiä luonnonvaraisina.
Maanviljely alkoi hedelmällisen puolikuun alueella ensimmäisenä ihmisen historiassa noin 8500 eaa.[1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ^ Jared Diamond: "Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot",Terra Cognita Oy 2003, s.107
