Heinrich Schliemann
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: epäoleellisuuksiin takertuvaa turinointia Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Heinrich Schliemann (6. tammikuuta 1822–26. joulukuuta 1890) oli saksalainen liikemies ja aarteenetsijä. Hänet tunnetaan nykyisin ennen muuta siitä, että hän yhdisti erään Vähässä-Aasiassa sijainneen muinaiskaupungin Homeroksen Troijaan. Hän oli myös omana aikanaan johtavia mykeneläisen kulttuurin tutkijoita.
Heinrich, joka oli papin poika, kuuli nuorena kerrottavan Troijan piirityksestä ja päätteli, että sellaisella kertomuksella täytyy olla vankka todellisuuspohja. Köyhyyden tähden hänen täytyi 14-vuotiaana keskeyttää koulunkäynti ja mennä puotipojaksi Fürstenbergin kaupunkiin. Heikon terveyden tähden hän lähti sieltä vaellusretkille ja nousi Hampurissa laivaan, mutta joutui haaksirikkoon Hollannin rannikon edustalla ja selviytyi kauppa-apulaiseksi Amsterdamiin. Hän ryhtyi nyt niin suurella tarmolla opiskelemaan vieraita kieliä, että tuli siinä sivussa keksineeksi ulkolukuun perustuvan ns. "Schliemannin menetelmän". Myöhemmällä iällään hän osasikin kirjoittaa ja puhua kuutta Euroopan pääkieltä ja tuli sen lisäksi toimeen kymmenellä muulla Euroopan tai Aasian kielellä. Suomeakin hän osasi "Enemmän kuin silloiset Helsingin herrat ja Porvoon pojat". Vuonna 1846 Pietarin hollantilaisen kauppahuoneen asiamieheksi siirryttyään hän perusti oman tuontiliikkeen ja menestyi Krimin sodan aikoihin Gastromenoksen kanssa, josta tuli hänen uskollinen työtoverinsa. Schliemann suoritti kaivauksia myös Kreikassa paljastaen Mykenen, Orkhomenoksen ja Tirynsin jäännökset ja tuoden päivänvaloon kokonaisen mykeneläisen kulttuurikalleuden. Matkalla Napoliin Schliemann sairastui aivokalvontulehdukseen ja kuoli. Hänen haudalleen Ateenassa pystytettiin temppelimäinen muistorakennus ja sen otsikkoon piirrettiin kreikaksi sanat: "Schliemannille - sankarille".
