HTML

Wikipedia

Esimerkki HTML-koodista

HTML (lyhenne sanoista Hypertext Markup Language) on avoimesti standardoitu kuvauskieli, jolla voidaan kuvata hyperlinkkejä sisältävää tekstiä eli hypertekstiä. HTML tunnetaan erityisesti kielenä, josta webbisivut rakentuvat.

HTML:lla voidaan myös merkitä tekstin rakenne eli esimerkiksi mikä osa tekstistä on otsikkoa ja mikä leipätekstiä. Merkintä tehdään tekstin sekaan kirjoitettavilla elementeillä ja elementeissä olevilla määritteillä.

HTML-syntaksi on kuvattu SGML:llä samoin kuin sen sukulainen XML.

[muokkaa] Historia

HTML:n historia alkoi vuonna 1989, kun Tim Berners-Lee ja Robert Caillau hahmottelivat korviketta CERNin dokumenttien kirjavalle formaatille. Rinnalle suunniteltiin yksinkertainen verkkoprotokolla HTTP. HTML-dokumenttien verkkoa internetissä kutsutaan World Wide Webiksi eli lyhyesti webiksi. Joillekin se on yhtä kuin Internet. CERN käynnisti oman WWW-palvelimensa vuonna 1991, ja monet muut ideasta kiinnostuneet liittyivät siihen nopeassa tahdissa. Nykyisin HTML-standardia ylläpitää W3C (World Wide Web Consortium).

HTML:n alkuperäinen tarkoitus oli pikemminkin kuvata WWW-sivun rakennetta kuin sen ulkoasua, mutta sivujen kirjoittajat halusivat ennen pitkää paremmat mahdollisuudet vaikuttaa myös dokumenttiensa ulkoasuun. Selainvalmistajat vastasivat tarpeeseen esittelemällä HTML-määritykseen kuulumattomia elementtejä, joilla esitystapaa saattoi kuvailla. Monet näistä elementeistä jouduttiin myöhemmin ottamaan mukaan viralliseen HTML-määritykseen käytännön standardeina. Nykyisin monia elementtejä jälleen puuttuu itse HTML:sta, sillä ulkoasun kuvailussa on siirrytty erillisiin tyyliohjeisiin, jotka kuvataan CSS-kielellä. CSS:ään siirtyminen paitsi yksinkertaisti HTML:ää, myös helpotti sivujen luomista ja päivittämistä.

[muokkaa] Merkintä

HTML-dokumentteja voi kirjoittaa millä tahansa tekstieditorilla, mutta tehtävään on tarjolla myös erityisiä HTML-editoreja. Periaatteessa HTML-koodin tulisi aina läpäistä validointi, mutta käytännössä monet selaimet hyväksyvät myös dokumentteja, joiden HTML-koodi ei ole standardin mukaista. Perinteisessä HTML:n validointi on ollut sikäli työlästä, että sen jäsentäminen ei ole aivan triviaalia. HTML:n seuraaja XHTML onkin vain eräs alijoukko säännönmukaisemmasta XML-kielestä, ja siihen on olemassa ennestään huomattava joukko hyviä jäsentimiä ja validaattoreita. XHTML:ää voi siten myös kirjoittaa helposti millä hyvänsä XML-editorilla.