Hyrsylä
Wikipedia
Hyrsylän mutka oli ulokemainen alue Karjalassa Suojärven kunnassa. Se oli muodostunut 1800-luvun rajanmuodostuksessa Vanhan Suomen palauttamisen yhteydessä.
[muokkaa] Hyrsylän mutka talvisodassa
Talvisodan sytyttyä Hyrsylän siviiliväestö jäi hyökkäävien neuvostojoukkojen vangiksi. Nämä kylän siviiliasukkaat vietiin keskitysleirille Interposelokin kylään Petroskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle.
Moskovan rauhan ehtojen mukaisesti vankienpalautuksen jälkeen 25. toukokuuta 1940 voitiin todeta, että Hyrsylän asukkaista oli kuollut leiriaikana 102 henkeä. Nämä siviiliuhrit on luetteloitu Nurmeksen Bomban talon yhteydessä olevan tsasounan edustalla olevaan kivipaateen. Nuorimmat uhrit olivat iältään ainoastaan muutaman viikon ikäisiä, kun vanhimmat olivat puolestaan pitkälti yli 80-vuotiaita. Uhrien joukossa oli mm. karjalaisen lauluperinteen tunnettu vaalija, runonlaulaja Ogoi Määränen, joka oli kuollessaan 82-vuotias.
Hyrsylän mutkan alueella olleet kolme kylää, Hyrsylä, Ignoila ja Hautavaara ovat edelleen asuttuja, mutta kylissä ei ole ollenkaan palveluja. Hyrsylän kylä kuului itsenäisyytemme alussa Salmin pitäjään, josta se liitettiin myöhemmin Suojärveen.
Hyrsylän alueen kuuluisin suomalainen lienee Aira Samulin, joka on perustanut yleisölle avoimen karjalaistaloa muistuttavan kodin Länsi-Uudellemaalle Hyrsylän Mutkan nimellä.
