Ihmisaalto
Wikipedia
Katsojien muodostamia ihmisaaltoja voidaan nähdä myös urheilustadioneilla ks. stadionaalto
Ihmisaalto on suurten jalkaväkiosastojen tekemä hyökkäys puolustusasemiin. Monesti jalkaväki on näissä ihmisaaltohyökkäyksissä heikosti aseistettua ja tappiot valtavia.
Ihmisaaltoja käytetään kuitenkin monesti sen takia, että hyökkäykset usein onnistuvat. Muita syitä ihmisaaltojen käyttöön ovat aseistuksen puute ja halu hyökätä hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi ihmisaalloilla on pelotevaikutus puolustavaa osapuolta kohtaan.
Ihmisaaltohyökkäysten tappiot johtuvat suorasta hyökkäyksestä vihollisen linnoitetuun asemaan. Tehokkaita aseita ihmisaaltoja vastaan ovat mm. konekivääri, kranaatinheittimet, tykistö ja helikopterit.
Ihmisaaltoja käytettiin ensimmäisen kerran Gallipolin taistelussa, missä Turkin joukot ajoivat Ison-Britannian ja Ranskan joukot pois niemimaalta. Muutenkin Ensimmäisessä maailmansodassa käytettiin paljon ihmisaaltojen tapaisia massahyökkäyksiä.
Puna-armeija taisteli ihmisaalloin eteneviä natsi-Saksan joukkoja vatsaan, puna-armeija käytti ihmisaaltoja myös suomalaisia vastaan. Pohjois-Korean ja Kiinan armeijat käyttivät myös ihmisaaltoja Korean sodassa.
1950-luvulla Viet Minh käytti menestyksellä ihmisaaltoja ranskalaisia vastaan Dien Bien Phun taistelussa.
Irakin-Iranin sota on tullut tunnetuksi Iranin ihmisaaltohyökkäyksistä.
