Inarijärvi

Wikipedia

Inarijärvi, tunnetaan myös nimellä Inarinjärvi (inarinsaameksi Aanaarjävri, pohjoissaameksi Anárjávri), on vajoamajärvi Inarissa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1040 neliökilometriä, joten se on Suomen kolmanneksi suurin järvi. Järven pinta on 117-119 metriä merenpinnan yläpuolella ja sitä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken voimalaitoksella. Suurin osa Inarijärvestä on matalaa. Suurin syvyys Inarijärvessä on 91,9 m, joka sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Järvessä on noin 3000 saarta. Inarijärven vesi laskee Paatsjokea pitkin Varanginvuonoon Jäämereen. Inarijärven saarista tunnetuimmat ovat Hautuumaasaari ja Ukonsaari, joka on historiallinen saamelaisten uhripaikka. Korkia Maura -saaressa sijaitsee jääluola, jossa jää ei sula kesälläkään. Järvellä on myös runsas autiotupien verkosto.

Inarijärvestä kertovan laulun Inarinjärvi on säveltänyt Evert Suonio ja sanoittanut Zacharias Topelius.^[1]

Sisällysluettelo 1 Kalakanta 2 Lähteet 3 Katso myös 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kalakanta

Järvessä on paljon lohikalaa: lohta, taimenta, rautua, siikaa, muikkua, harjusta ja muuta kalaa näiden lisäksi. Luonnonvaraisen muikun ekologisen lokeron korvaa Inarin kääpiöitynyt siikamuoto reeska. Ihmisen istuttamana myös muikku lisääntyi tavattomasti 1970-luvulla, ja monet kalastajat ottivat lainaa muikunpyyntikalustoa varten. Kala kuitenkin ehtyi varsin nopeasti vajaassa kymmenessä vuodessa.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kansalliskirjasto, Inarinjärvi. Raita. Luettu 24. maaliskuuta 2007.

[muokkaa] Katso myös

Luettelo Suomen järvistä

[muokkaa] Aiheesta muualla

Inarinjärvi-laulu (Kansalliskirjaston digitoitu äänite vuodelta 1929, mp3-tiedostona)