Jättiläismuurahaiskäpy
Wikipedia
| Jättiläismuurahaiskäpy | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea) on kahdeksasta muurahaiskävystä suurin ja siis myös heimonsa Manidae ja sukunsa Manis suurin laji. Se elää Keski-Afrikassa Senegalista Ugandaan ja Angolaan. Sen ruumiin pituus on 75–80 cm, hännän pituuden ollessa 50–60 cm. Koiras on naarasta suurempi.
Jättiläismuurahaiskävyllä on pitkämäinen suomupanssarin peittämä ruumis.
Jättiläismuurahaiskäpy nukkuu päivisin maakäytävissä ja liikkuu pääasiassa aamuöisin etsiessään ravinnokseen eri muurahais- ja termiittilajeja. Se rikkoo voimakkailla etujaloillaan niin maanpäälliset kuin maan allakin olevan pesät.
Jättiläismuurahaiskäpy liikkuu hitaasti ja varovaisesti: se kävelee vain takajaloillaan, pitkän hännän auttaessa tasapainon säilyttämisessä. Se osaa myös uida. Vaaran uhatessa se saattaa vetäytyä palloksi, tarvittaessa se myös nostaa häntänsä ja ruiskauttaa virtsaa ja perärauhasten eritteitä ahdistelijan päälle.
Maanalaiseen pesään syntyy yksi poikanen 5 kuukauden kantoajan jälkeen. Vastasyntyneen kovat suomus kovettuvat parissa päivässä. Kuukauden ikäisenä poikanen alkaa seurata emoaan pyyntiretkelle istuen emon hännän tyvellä. Imetysaika on 3 kuukautta.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- BBCn sivu jättiläismuurahaiskävystä (englanniksi)
